Päihdekuntoutus

Toimintaperiaatteet:

Stoppari-Hamina

Laitosyksikkö, joka toimii lastensuojelulain mukaan.

Kymen A-klinikkatoimi, Turvala

Päihdehuollon avohoito-, laitoshoito- ja asumispalveluyksikkö.

Samoista tiloista löytyy fysioakustinen tuoli ja vyöhyketerapia palvelu.

kuva: www.kymensanomat.fi/Online/2012/08/13/Karhulan+A-klinikalla+poikkeuksellisen+pitk%C3%A4t+jonot/2012313910147/4

Eri toimipisteitä:

Stoppari-Hamina 

Pysäytys ja arviointiosasto

Reutsinkatu 9, 49400 Hamina

puh. 040 742 5091

Kuntoutumisosasto

Reutsinkatu 7, 49400 Hamina

puh. 040742 5092

Kymen A-klinikkatoimi

Turvalantie 2, 48700 Kotka

puh. 040 136 8200

Kunnanvirasto (Pyhtää)

Siltakyläntie 175, 49220 Siltakylä

Neuvonta ja puhelinvaihde: 05 4601 5600


Hinnoittelu:
Laitoshoidon hinnat:
Katkaisu- ja vieroitushoito 412€/hpv
 -huumevieroitushoito suljetussa hoidossa.
Päihdekuntoutus (myös perheille)
 -alkoholi- ja monipäihderiippuvuuden kuntoutus sekä lääkeriippuvuuden hoito 300€/hpv
 -laaja-alainen päihdekuntoutus (2dg potilaat), opioidiriippuvuuden hoidot 412€/hpv
Lääkkeetön yhteisöhoito 248€/hpv
 -terapeuttinen yhteisöhoito, peliriippuvuuden kuntoutus

Hoitoon hakeutuminen:

- Sosiaalisairaalaan voi hakeutua hoitoon miltä paikkakunnalta tahansa
- Hoitoon hakeutuminen edellyttää lähetettä. Hoitoon voivat ohjata A-klinikka, sosiaalitoimisto, terveyskeskus, sairaala, mielenterveystoimisto, työterveyshuolto tai yksitylsääkäri.
- Kotikunta osallistuu yleensä hoitokustannuksiin, joten ennen hoitoon tuloa on selvitettävä maksusitoumuksen saaminen sosiaali- ja terveystoimesta.
- Hoitopaikka varataan sosiaalisairaalasta etuköteen.
- Hoitopaikkatiedusteluihin vastaa hoitokorinaattori. Hoitokordinaattori ja yksikköhoitajat  antavat lisätietoja hoitoon littyvistä asioista.

Millaista hoitoa on tarjolla?

A-klinikkatoimessa hoito sisältää terapiakeskusteluja, joka käynnistetään elämän tilanteen kartoituksella ja hoidon tarpeen arvioinnilla.

Osa työstä sijoittuu neuvonnan ja ohjauksen tasolle. Terapia on hoitotyötä.

Hoidon keskeinen asia on herättää päihderiippuvaisen oma halukkuus muuttaa käyttäytymistä ja/ tai edesauttaa käynnistynyttä muutosprosessia. Paljon käytettyjä hoitomuotoja ovat:

• Perheterapia
• Ryhmäterapia
• Verkostoterapia

Paikkakunnasta ja yksiköstä riippuen A-klinikkapohjaisten yksiköiden palveluihin kuuluvat hoitopalveluiden lisäksi mm. vaikutustoiminta, ehkäisevä työ, työnohjaus-, konsultaatio- ja koulutuspalvelut sekä jälkihoito/seuranta.

Alcoholics Anonymous eli Nimettömät alkoholistit, Anonyymit Alkoholistit.

AA- ryhmä on kansainvälinen yhteisö, jonka jäsenten päämäärä on pysyä raittiina ja auttaa muitakin alkoholisteja saavuttamaan raittius.
Ryhmässä ihmiset jakavat kokemuksiaan, tarinoitaan, voimavarojaan ja kertovat ohgelmastaan, sekä saavat tämän avulla vertaistukea.
Aa:ssa ei ole minkäänlaista velvoitteita eikä se maksa mitään, jäseneksi pääsee vain haluamalla lopettaa juomisen.
Yhteisössä on n.3miljoonaa jäsentä ja se toimii n.160:ssä eri maassa.

AA kokoontuu erikseen ilmoitetuissa paikoissa, yleensä säännöllisin väliajoin noin kahden tunnin palavereihin. Kokoontumispaikat on ilmoitettu Nimettömien Alkoholistien ryhmäluetteloissa tai internetissä osoitteessa www.aa.fi
Palavereihin osallistuvilla on vaitiolovelvollisuus eli he eivät saa kertoa ulkopuolisille keitä palavereihin on osallistunut ja mitä asioita palavereissa on käsitelty.
Avoimiin palavereihin saa osallistua kuka vain, mutta suljettuihin palavereihin vain alkoholistit ja ihmiset jotka epäilevät olevansa alkoholisteja.

Myllyhoito

Myllyhoitoyhdistys on korjaavan ja ehkäisevän päihdetyön järjestö. Tavoitteena on erilaisten riippuvuuksien ehkäiseminen sekä sairastuneiden auttaminen. Tarkoituksena on työotteen edistäminen Suomess, sairastuneiden ja heidän läheistensä auttaminen. Myllyhoidollinen päihdetyö on lähtöisin Yhdisvalloista ja heillä on 12askeleen mukainen malli.

Eettiset periaatteet, jotka takaavat laadukkaan hoidon:

• Läheistyö (tukiverkosto huomioidaan hoidossa)
• Työntekijöillä omakohtaista kokemusta
• Tukeudutaan AA:n toipumisohjelmaan
• Tavoitteet
• Työntekijöiden kouluttaminen, työnohjaus sekä perehdyttäminen

Yhteystiedot:
Toimisto/ Myllykallion kehittämiskeskus
Neulomotie 5
16300 Orimattila
puh. (03) 884 840 (klo.9-15)
s.posti. myka@myllyhoito.fi

Tampereen Myllyhoitoklinikka
Satamakatu 4
33200 Tampere
puh. (03) 212 2125
s.posti. klinikka@myllyhoito.fi

Päijät- Hämeen Myllyhoitoklinikka
Hämeenkatu 9 A 22
15110 Lahti
Puh. 044 353 3490
s.posti. ph.klinikka@myllyhoito.fi

Mielenterveyskuntoutus

1. Mitä on mielenterveyskuntoutus?
2. Missä mielenterveyskuntoutusta tehdään?
3. Ketkä sitä tekee?
4. Miten mielenterveyskuntoutusta tehdään?
   (keinoja, menetelmiä, etenemismalleja jne.)
5. Kotkan- Haminan alueen mielenterveyskuntoutuksen paikat?

1. Mielenterveyskuntoutus on laaja käsite, joka sisältää vaiheita elämän erilaisista kriiseistä vaikeisiin mielenterveydellisiin sairauksiin. Mielenterveyskuntoutuksessa on tarkoitus parantaa selviytymistä, toipumista, elämänhallintaa ja sopivan arjen löytymistä, jossa on helppo elää erilaisten psyykkisten sairauksien sekä oireiden kanssa.

2. Sitä tehdään mm.

• internetissä (esim. www.tukinet.net, www.e-mielenterveys.fi), 
• kriisipuhelin ( 010 195 202), 
• kriisikeskuksissa (Villa Jensen)
• palvelu kodit
• avo hoito (omassa kodissa, yhteiskunta auttaa)
• Työterveys
• Kotkan tarjoamat palvelut:
• Mieku
• Ryhmäkuntoutus
• Akuuttityöryhmä
• Psykiatrian poliklinikka
• Haminassa apua antaa:
• Depressiohoitaja (terveysasema)
• Terveyskeskuspsykologi

3. Kela, kunnat, vakuutuslaitokset ja kouluyksiköt. Palveluntuottajina: kuntoutuslaitokset, yksityiset palveluntarjoajat ja järjestöt. Esimerkiksi mielenterveysseuran kriisipuhelin (010 195 202) ja Mielenterveyden keskusliitto ry.

4. Mielenterveyskuntoutuksessa on monia erilaisia palveluja. Kuntoutusta järjestetään yksilökuntoutuksena ja ryhmäkuntoutuksena. Kuntoutuja voi hyödyntää esim. yleisiä kuntoutuspalveluja, kuten kuntoutustutkimuksia, työkokeiluja, työkykyä ylläpitävää valmennusta tai muita ammatillisia kuntoutuksen muotoja.
Kuntoutumista voivat edistää esimerkiksi klubitalotoiminta, asumispalvelut ja psykoedukatiiviset palvelut.
Sosiaalisen kuntoutuksen erilaiset muodot, kuten vertaistuki, tukihenkilötoiminta ja työtoiminta voivat myös olla hyvä kuntoutusvaihtoehto. Myös psykiatrinen hoito saattaa joskus olla tarpeen.
Vaiheita ovat hoito, kuntoutus ja kuntoutuminen. Hoidon tavoitteena on vähentää ja lievittää oireita ja ahdistuneisuutta. Kuntoutuksessa selvitetään miten sairaus on vaikuttanut toimintakykyyn ja mietitään miten sitä voidaan parantaa. Kuntoutuminen on sitä mitä kuntoutuja tekee itse. Kuntoutuminen on muutosta tunteissa, asenteissa ja ajatuksissa.
Mielenterveyskuntoutuksessa edetään vaiheittain, kuntoutujalle sopivalla tahdilla.
Kuntoutuksen etenemistahti on jokaisella yksilöllinen.

5. Paikkoja on a-klinikka järjestö (Kotka- Turvala), depressiohoitaja Haminassa terveysasemalla, työssäkäyvällä ensisijaisesti työterveyshoitajat, Kotkan ja Haminan terveysasemat, Kotkan ja Haminan mielenterveystoimistot, lasten- ja nuorten psykiatriset poliklinikat


http://lifeimagefun.blogspot.fi/2013/03/funny-smiley-faces-smiley-faces-images.html

CP-vamma

CP-vamma eli
cerebral palsy on synnynnäinen tai varhaislapsuudessa saatu aivovaurio. Se on pysyvä ja vaikeuttaa vartalon liikkeiden hallintaa ja lihaskoordinaatioita.
Vamma aiheutuu vauriosta yhdellä tai useammalla aivoalueella. Vaurio voi tapahtua raskauden tai synnytyksen aikana, tai varhaislapsuudessa, ennen kolmatta ikävuotta.

CP-vamma ei etene, eikä periydy, mutta se on elinikäinen eikä parannu.
CP-vamma on liikuntavamma eikä vaikuta älylliseen kehitykseen. Noin puolet cp-vammaisista on kehittynyt henkisesti normaalitasolle.
80%  cp-vammaa sairastavista on kuitenkin puhevammaisia.
Joillakin vamma ilmenee vaikeana monivammaisuutena, mutta toisilla vain pieninä toimintahäiriöinä.

CP-vamman tyypin ovat spastinen, atetoottinen, ataktinen ja sekamuodot.

Spastinen= yleisin cp-vammatyyppi, esiintyy noin 80%:lla kaikista cp-vammaisista. Se tarkoittaa, että yhden tai useamman lihasryhmän tonus, eli lihasjänteys on pysyvästi kohonnut.
Diplegialla tarkoitetaan alaraajojen spastisuutta, hemiplegialla toisen puolen raajoissa olevaa spastisuutta ja tetraplegialla sekä ylä-, että alaraajojen spastisuutta.

Atetoottinen= esiintyy noin 10%:lla kaikista cp-vammaisista. Aiheuttaa nopeita ja tahattomia liikkeitä käsissä, vartalossa ja päässä. Siihen liittyy usein alentunut lihasjänteys, joten seisominen ja käveleminen ei onnistu.

Ataktinen= on melko harvinainen muoto, esiintyy noin 5-10%:lla cp-vammaisista. Ataktisessa muodossa esiintyy alentunutta lihasjänteyttä ja huonoa liikkeiden hallintaa sekä hienomotorisia vaikeuksia.

Sekamuodot= noin kymmenellä prosentilla cp-vammaisista esiintyy kahta tai jopa kolmea edellä mainituista cp-vamman muodoista. Yleisin on spastisen ja atetoottisen CP-vamman yhdistelmä.

www.terve.fi
 

Aistivammaisuus ja ohjaaminen

Tässä blogitekstissä perehdymme näkö- ja kuulovammaisuuteen.

Vaikeudet arjessa:

http://fi.wikipedia.org/wiki/N%C3%A4k%C3%B6vamma

Näkövammainen

-  liikkuminen hankaloituu varsinkin uusissa paikoissa ja ulkona

- lukeminen ilman pistekirjoitusta 

- ajokortin saaminen on hankalaa / mahdotonta

- tien ylittäminen voi olla hankalaa 

- kirjoittaminen tietokoneella saattaa olla hankalaa, mikäli ei ole pistekirjoitusta

- erilaisten purkkien avaaminen

Kuulovammainen

- erilaisten hälyytysten kuuleminen vaikeaa/ mahdotonta

- kommunikointi voi olla hankalaa (paitsi jos molemmat osapuolet osaavat viittomakieltä)

- tien ylittäminen voi olla hankalaa, jos ei ole liikennevaloja ja näkyvyys on huonoa

Ohjaaminen ja avustaminen

Näkövammainen

- opaskoira 

- koskettaminen

- toinen ihminen voi auttaa/avustaa kävelemisessä

http://yle.fi/uutiset/tulevaisuuden_opaskoira_voi_saada_alkunsa_pakasteessa/6774527

Kuulovammainen

- opastetaa kuulokojeen käytössä

- opetetaan viittomakieli

Ympäristö ja apuvälineet:

Näkövammainen

- erilaiset rasioiden/ purkkien / pullojen avaajat

- puhuvat kellot 

- sokean rintamerkki (auttaa muita ihmmisä tietämään, että on sokea ihminen kyseessä)

- pistekirjoituksilla varustetut tekstit 

http://www.nkl.fi/fi/etusivu/esteettomyysratkaisut/ymparisto/liikkuminen

- valkoinen keppi + mustat lasit 

- suurennuslasit (mm. helpottavat tv:n katselua, lukemista)

Kuulovammainen

- kuulokoje 

- puhelinvahvistin

http://kuuloliitto.fi/fin/kuulo/kuulokoje/

- tv:ssä tekstitys
- häytys- ja varoitusääniä on varustettu tärinätoiminnoilla

Vastaukset esitettyihin kysymyksiin:
- Opaskoira avustaa mm. siten, että opaskoira "kertoo" milloin saa ylittää tien, varottaa vaaroista, noutaa tavaroita, ohjaa oikeaan paikkaan jne.

- Hoitaja avustaa näkö-/ kuulovammaista: taluttamalla, käyttämällä kehon viestintää apuvälineenä (ilmeet, eleet) (kuulovammaisella), käyttämällä esim. kuvia viestinnän apuna (kuulovammaisella), näkövammaisella selkeää kielellistä ilmaisua ("käänny oikealle").

Kasvatuksellinen kuntotus ja kolmiportainen tuki

Kasvatuksellinen kuntoutus sisältäää tukimuodot, joita ovat  vammaisuuden ja pitkäaikaisen sairaus -> esteet pyritään voittamaan.

Kuntoutuksen perinteisen jaottelu -> lääkinnällinen, kasvatuksellinen, ammatillinen ja sosiaalinen kuntoutus. Kuntoutuksella tarkoitetaan vammaisen, vajaakuntoisen lapsen tai aikuisen kasvusta ja koulusta, joka useinedellyttävät erityisjärjestelyjä.

Kolmiportainen tuki

Kolmiportainen tuki tarkoittaa, että esiopetuksessa lapsella on oikeus saada varhaista ja ennalta ehkäisevää kasvun ja oppimisen sekä perusopetuksessa oppimisen ja koulunkäynnin tukea.

Kuva: www.kangasala.fi/lapset_ja_nuoret/palveluvalikko/esiopetus/kasvun-ja-oppimisen-tuki/kolmiportainen-tuki

Esteettömyys

Esteettömyys on laaja kokonaisuus. Se tarkoittaa mm. kansalaisten sujuvaa osallistumista työntekoon, harrastuksiin, kulttuuriin ja opiskeluun. 

Se merkitsee mm.

- palvelujen saatavuutta

- välineiden käytettävyyttä

- mahdollisuus osallistua itseään koskevien päätöksien tekoon.

Mäki/ mäet ovat hankalia pyörätuolilaiselle. Vaatii voimaa rullata/ avustajan apua.

Mukulakivi hankaloittaa liikkumista pyörätuolilla.

Maretaariumiin pääsee pyörätuolilla/ rattailla. Pyörätuolille tehdyllä liuskalla, joka helpottaa liikkumista.

Kerrostaloihin on pieni koroke, joka hankaloittaa sisälle pääsyä.

Rappuset hankaloittavat liikkumista pyörätuolilla.

Suojatien ylitys vaatii voimia, koska jalkakäytävälle on koroke.

Kirkoa rakentaessa on huomioitu pyörätuolilaiset/ rattaat.

Pasaatissa on invahissi, jotta pyörätuolilla pääsee ohittamaan rappuset.

Kaupungin talolla on otettu huomioon pyörätuolit. Niille on rakennettu oma ovi, joka on Kaupungin talon takana.

Perhekuntoutus

• Perhe- ja kasvatusneuvola, neuvolasta saa tukea ja apua. Neuvolaan otetaan sellaisissa tilanteissa yhteyttä, kun on tapahtunut jokin traumaattinen asia (esim. vakava sairaus, onnettomuus, läheisen kuolema). 

Kuva: www.vauva.fi/artikkeli/aidit_ja_isat/vanhemmuus_ja_perhe/miten_saan_lapsen_tottelemaan

                             

• Perhetyö, lapsiperheen tavoitteellista auttamista ja tukemista. Perheen voimavarat ovat lähtökohtana ja niiden hyödyntäminen. Perhetyön apu voi olla tarpeen, kun

                             - muutokset perheen elämäntilanteeessa

                             - sairaus tai kriisi perheessä

                             - erityishoitoa tarvitseva vauva esim. koliikki

                             - perheen väsymys/ uupumus

                             - vanhemmalle omaa aikaa

                             - asioiden hoitamiseen

                                 

• Lastensuojelu, tavoitteena on turvata lapsen kasvuympäristö sekä tuettava lapsen huoltajia  sekä muita henkilöitä, jotka ovat päivittäin tekemisissä lapsen kanssa.

-Tukihenkilön tehtävänä on tukea lasta erilaisissa arjen tilanteissa (esim. kuuntelemalla). 

kuva: www.ksms.fi/tukihenkilot

                                        

- Tukiperhe, lapsi joka tarvitsee tukea, osallistuu tukiperheen arkeen, sekä hän yöpyy tukiperheen luona (esim. Yhden viikonlopun). Lapsi käy säännöllisesti ja sovitusti tukiperheen luona. Tukiperhettä tarvitseva voi hakeutua itse toimintaan tai  perhe voi liittyä toimintaan (esim. koulun kautta, neuvolan tai päiväkodin kautta).

Sijoitus kodin ulkopuolelle

 - Lastenkodit, tarkoituksen aon turvata sijoituneille lapsille turvallinen ja viihtyisä kasvuympäristö.  Sijoitunut lapsi/ lapset voivat olla lyhyt- tai pitkäaikaisena lastenkodissa. Lastenkotiin voi hakea tai joutua. Lastenkotiin pääsee/ voi joutua jos kotona on vaikeaa.

- Sijaisperhe, tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle mahdollisuus perheenomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin. Hoidolla edistetään lapsen hyvinvoinita ja tukemaan kasvua ja kehitystä. Perheen vanhemmat joutuvat käydä PRIDE- valmennuksen, joka antaa valmiudet uudenlaiseen perhe-elämään.

- Ammatillinen perhekoti on pitkäaikaista hoitoa perhehoitoa. Lapset jotka tarvitsevat hoitoa ovat otettu huostaan kunnan toimesta. Perhekoti tekee työtä lasten biologisten vanhempien kanssa. Perhekoti pyrkii elämään "normaalia" perheen arkea.

Kuva: www.muksumaki.net

Lastensuojelulaki

• Lastensuojelu, lain tarkoitus on mahdollistaa lapsille hyvä ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on mahdollista saada kehitystä vastaavia tarpeita sekä erityistä suojelua erilaisilta vaaroilta.

• Lastensuojenlun keskeiset periaatteet:

Lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut turvaavat lapselle:

1. tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet;
2. mahdollisuuden saaga ymmärrystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukaisen valvonnan ja huolenpidon;
3. taipumuksia ja toivomuksia vastaavan koulutuksen;
4. turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden;
5. itsenäistymisen ja kasvamisen vastullisuuteen;
6. mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan; sekä
7. kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417#L1P4

• Lapsen osallisuus lastensuojelussa: Keskusteluissa on huomioitava lapsen mielipide ja toiveet huomioiden lapsen kehitystasoa ja ikää. Poikkeus: lapsen mielipidettä ei tarvitse selvittää/ lapselle ei tarvitse tietoja luovuttaaa mikäli se vaarantaisi lapsen hyvinvointia.
• 12- vuotiaalla lapsella tulee olla mahdollisuus kuulla itse päätetyt asiat hallintolain mukaan sekä hänellä on oikeus puhevallan käyttöön.
• Tarvittaessa lapselle voidaan määrätä edunvalvoja, joka ajaa lapsen asioita eteenpäin. Tällöin edunvalvoja on ns. sijaisena huoltajalle.
• Sosiaalityöntekijän tulee huolehtia, että lapsi saa tarpeeksi tietoja puhevallan käytöstä sekä huolehdittava, että lapsi saa edunvalvojan tarvittaessa.

• Sijaishuollolla tarkoitetaan huostaan otetun lapsen tai nuoren sijoittamista kodin ulkopuolelle (enintään 6kk). 

Kuva: www.kaksineuvoinen.fi/Suomeksi/Sosiaali-_ja_perhepalvelut/Lastensuojelu

                                        

Liikunta suositukset

Lasten 7-12 vuotiaiden tulisi liikkua päivässä vähintään 2h. Lapsille tulisi antaa riittävästi tilaa ja erilaisia mahdollisuuksia koskien monipuolista liikuntaa sekä heitä täytyy väillä kannustaa/opettaa kokeilemaan uusia juttuja. Sisällöltään monipuolinen liikunta lapsen kohdalla voi pitää sisällään erilaisia leikkeja (kuten esim. valopiilo, kirkonrotta, rokkapata jne.) ja urheilulajeja/pelejä (kuten esim. jalkapallo, salibandy, sulkapallo, suunnistus jne.), joissa käytetään välineinä esim. palloa tai/ja mailaa.

Nuorten 13-18 vuotiaiden tulisi liikkua päivässä vähintään tunnin verran. Nuoret, jotka ovat jo lapsuudessaan harrastaneet liikuntalajeja, heidän on helpompi jatkaa niiden harrastamista myös vanhemmalla iällä. Monille nuorille aukeaa myös ovi kuntosalien maailmaan, jossa he saavat tarvittaessa ohjausta.

Lasten ja nuorten kehitykseen liikunnalla on suuri merkitys, sillä se pitää yleiskunnon hyvänä, ei tule ylipainoa, eikä tule lihas haurautta. Liikunnalla ehkäistään erilaisia sairauksia. Moni voisi kuvitella, että sitten joskus vanhempana liikkuisi enemmän ja nyt nuorena ottaisi rennosti tietokoneen ääressä pelaten, mutta tämä kostautuu myöhemmällä iällä mm. verenpainetautina.

Käytännössä suosituksia voitaisiin meidän mielestämme toteuttaa siten, että kouluun lisättäisiin mukavia liikuntatunteja, enemmän ilmaisia liikuntapaikkoja (esim. tenniskentät), enemmän mainoksia joissa kannustetaan liikkumaan, liikuntatapahtumia (esim. niin että mukana on joku nuorten suosima julkisuuden henkilö), paremmat/siistimmät liikuntatilat, ei pelikonsoleja yms. lapsille (varsinkaan joka päiväiseen käyttöön).

Meidän vastaukset esitettyihin kysymyksiin: 

Meidän mielestämme nuoret viihtyvät tietokoneiden parissa enemmän, koska tietokoneen tms. avaaminen on helpompaa kuin lähteä lenkille. Myös se ei rasita niin paljoa heidän mielestään sekä kun muut nuoret viihtyvät myös pelien/ puhelimien äärellä, ei silloin "uskalla" lähteä välitunnilla pelaamaan jalkapalloa.
Uudet mielenkiintoiset pelit ovat suurempi houkutus kuin vesisateeseen lähteminen.

Kuvassa on esitelty 13-18vuotiaiden liikuntasuosituksia:

http://www.ukkinstituutti.fi/ammattilaisille/terveysliikuntasuositukset/lasten_ja_nuorten_liikuntasuositukset

Liikunnan vaikutus motoriseen/ kognitiiviseen kehitykseet sekä hermostoon: 

Liikunta edistää uusien taitojen oppimista, hapen otto kykyä parantaa, itsetuntoa, aivojen yleistä terveyttä sekä myöhemmällä iällä kun on harrastanut säännöllistä liikuntaa, muistisairaudet eivät tule kovin nuorena välttämättä.

Muita asioita, joita liittyy hyvinvointiin liikunnnan ohella ovat mm. terveelliset elämäntavat eli oikeanlainen ruokavalio (eli lautasmallin mukaan syöminen ruokapyramidin ohella), riittävä unen saanti (n.9h/yö), sosiaaliset kontaktit, psyykkisyydestä huolehtiminen (ei jää yksin kun jokin asia painaa esim. masennus), itsestä huolehtiminen.

Kuvassa on kerrottu minkälaista alle kouluikäisten liikunnan tulisi olla:

liiku.fi

Voimavaralähtöisyys

Voimavaralähtöisyys tarkoittaa selviytymistä päivittäisistä toiminnoista, omien voimavarojen mukaan hoitajan avustuksella.

Kuva: www.aijjoos.fi

Hoitotilanteissa hoitaja kysyy potilaalta mitä kaikkea hän pystyy itse tekemään omien voimavarojensa mukaan.

Voimavaralähtöisyys on siis sitä, että autetaan asiakasta/potilasta käyttämään sellaisia
voimavaroja, jotka mahdollistavat hänen arjestaan selviytymisen ja normaalin elämänhallinnan.

Sosiaalisuus

Dialogi

Dialogi on vuoropuhelua ihmisten välillä. Siinä ihmiset ajattelevat yhdessä ja heillä on monia eri näkökulmia. Dialoginen kohtaaminen edellyttää turvallisuutta (turvallinen ympäristö), arvostusta, yhteistä kieltä/ yhteisen kielen muodostamista, dialogisia taitoja, taitoa hiljentyä/kuuntelua sekä jäsenten osallistumista. Dialogisuuden vaikeus ilmenee siinä, kun näkökulmat tulisivat olla monipuolisisa, mutta kaikista asioista ei aina löydy montaa näkökulmaa. Myös edellytysten täyttäminen voi tuottaa hankaluuksia.


Sosiaalinen toimintakyky

Kyky suoriutua arjen erilaisista rooleista/ tilanteista.


Vastauksia esitettyihin kysymyksiin:

Arjen esimerkkejä sosiaalisuudesta:

• Ruokakauppa/ kaupat/ asiointi esim. pankissa
• Ruokailutilanteet (kotona, koulussa, töissä)
• Työ/ koulu: Välitunnit/ tauot, työskentely tilanteet
• Työmatkat/ muut matkat: bussit, junat, taxit, kimppakyydit
• Tietokoneella sosiaaliset yhteydet kaveriin esim. facebook:in välityksellä

Hyvinvointi ja sosiaalisuus:
Sosiaalisuus parantaa jaksamista, koska silloin voi purkaa omat murheet toisen ihmisen kanssa, ei jää yksin asioiden keskelle. Huolia voi kertoa ammattiauttajalle (terveydenhoitajat, psykologit, kaverit, vanhemmat jne.)
Kun elämässä on sosiaalisuus kunnossa, on helpompi jaksaa arjessa.

Kuntoutumista edistävä työote

Kuntoutumisen työotteen tavoitteet


Tavoitteina on parantaa kuntoutujan toimintakykyä, auttamaan kuntoutujaa ottamaan kykynsä käyttöön, kaikkien tavoitteena on kuntoutua omien voimavarojen mukaan.


Voisimme hoitotyössämme toteuttaa kuntouttavaa työotetta siten että;
     esim.

• Pyörätuolissa istuva joka pystyy kävelemään, häntä voisimme kävelyttää pieniä matkoja hoitajan/ hoitajien tukemana tai avustamana.
• Kotihoidossa asukasta tuetaan/ kannustetaan päivittäisissätoiminnoissa, kuten wc käynneissä, ruokailussa, peseytymisessä, pukeutumisessa jne.

Kuntouttavan työotteen esteet ja uhat;
    esim.

• Tapaturmat kuten moniraajahalvaus, aivoverenvuoto
• Syrjäytyminen, masennus, yksinäisyys
• "Kielimuuri"yhteisen kielen löytäminen voi olla hankalaa (ulkomaalais taustainen kuntoutuja), kommunikointi ongelmat kuten kuurous, sokeus
• Kuntoutuja ei halua kuntoutua -> motivaation puute

Voimavarat ovat erilaisia keinoja, joiden avulla ihminen selviytyy elämäänsä liittyvistä asioista.

Eri-ikäisillä ihmisillä voi olla monenlaisia eri voimavaroja. Nuorilla voimavaroja saattaa useimmiten olla enemmän kuin esimerkiksi vanhuksella.
Voimavarat ovat aina yksilöllisiä.
Esimerkiksi vanhus saattaa olla heikko ja huonokuntoinen, mutta hänen vahvuutensa voi olla esimerkiksi omatoiminen päivittäisten toimintojen hoitaminen, kuten wc- ja suihkukäynnit sekä ruokailutilanteista selviäminen ilman erityistä avuntarvetta.


Ihminen tarvitsee motivaatiota suoriutuakseen elämän eri tehtävistä.
Erilaisia motivoimis keinoja ovat motivointi tiedon avulla, motivointi palkitsemisen avulla ja erilaiset tavat houkutella asiakas/potilas motivoitumaan.Motivaatio on todella paljon itsestä kiinni.

Kuva: www.pirkkala.fi

Kuntouttavan työotteen mukainen toiminta edellyttää hoitajalta:

• Antaa ensin potilaan/asiakkkaan/ asukkaan tehdä itse
• Kannustaa häntä mukaan eri toimintoihin (esim. kuntosali, laulaminen)
• Ottaa huomioon hänen voimavarat

Olemmme "kuntoutuvina hoitajina"

• Kannustetaan potilasta/asukasta/asiakasta kuntoutumiseen
• Annetaan itse tehdä, ei tehdä hänen puolesta
• Uskotaan että potilas/ asukas/ asiakas osaa/ kykenee tekemään itse
• Autetaan tarvittaessa
• Ei menetetä hermoja

Arvot

Työyhteisön arvot

Organisaatiokulttuuri luo organisaation jäsenille mahdollisuuden ymmärtää ja arvioida käyttäytymistään ja antaa mielen organisaatiossa saataville kokemuksille.

Organisaatiokulttuurin keskeiset rakennuspuut:

•uskomukset

•arvot

•asenteet

•traditiot

Sanonta: "Jos toimii vastoin organisaatiokulttuuria, on kuin yrittäisi narulla työntää", tarkoittaa meidän mielestämme sitä että täytyy toimia kulttuurin mukaan/ kulttuurin osoittamalla tavalla sekä on mahdotonta/hankalaa toimia kulttuuria vastaan.

Työyhteisöissä tehdään erilaisia valintoja, jotka koskevat arvovalintoja.

Esim.

- missä järjestyksessä hoivakodissa asukkaat hoidetaan (mm. kosketuseristyspotilas viimeisenä)

- onnettomuus paikalla tai sairaalan ensiavussa kuka hoidetaan ensimmäisenä (akuutin avun tarpeessa olevat ensimmäisenä).

Yhteiskunnan arvot

Ahkeruus, työn ja yrittäjyyden kunnioittaminen, tasa-arvo, yhteisvastuullinen sekä toisistamme välittäminen. Arvoista merkittävin oli ahkeruus.Ihanteellinen suomalainen saavuttaa elämässä tärkeät asiat omalla työllään.

Kuntoutuksen arvot

Onnellisuus, vapaus, oikeuden mukaisuus ja tasa-arvo.

Psyykkinen toimintakyky

Mitä on toimintakyky?
Mitä se pitää sisällään?
Mitä psyykkisen toimintakyvyn tukeminen on?


Psyykkinen toimintakyky on toimimista erilaisissa ympäristöissä. Se on kognitiivistä, persoonallista, mielenterveyttä, psyykkistä hyvinvointia, yhteys fyysiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn sekä psykofysiologiseen ja psykomotoriseen.

Toimintakyky voidaan määritellä ihmisen kyvyksi selvitä elämäänsä kuuluvista tehtävistä.

Osa-alueita ovat mm. havaitseminen, muisti, oppiminen, kommunikointi, ajattelu. Siihen kuuluvat myös realiteettien taju eli todellisuuden taju, elämän hallinnan kokeminen, optimismi, tyytyväisyys elämään, sosiaalinen toimintakykyisyys, itseluottamus ja toiminnallisuus.

Psyykkinen toimintakyky käsittää mm. itsearvostuksen, mielialan, omat voimavarat ja erilaisista haasteista selviämisen.

Psyykkinen toimintakyky on jokaisella yksilöllinen.

Kognitiivinen: oppimista, ajattelua, muistia, kieli, havaitseminen
Psykofysiologinen: fysiologian avulla selitetään psyykkisiä tapahtumia.
Psykomotorinen: psyykkisten ilmiöiden vaikutus fyysisiin liikkeisiin
Optimismi: toiveikas ja myönteinen elämänasenne

Kuntoutuksen historia

Sosiaaliturvan kehitysvaiheet

Sosiaaliturva: Valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön (mm. Kela) rakentama kokonaisuus suomalaisten terveyden ja toimeentulon turvaamiseksi.

Sosiaaliturvan kehitysvaiheet:

1. Köyhäinhoidon kausi (1800-luku)
2. Työväenkysymyksen kausi (1800- ja 1900-luvun vaihe)
3. Maailmansotien välinen aika (1918–1939)
4. Hyvinvointivaltion laajentamisen kausi (sodan päättymisestä 1990-luvun alkuun)
5. Lama-ajan sosiaalipolitiikka (1990-luku)
6. 2000-luvun sosiaalipolitiikka

Kuntoutuksen historialliset askeleet

Kuntoutuksen alkuvaiheessa alettiin kuntouttaa sotainvalideja, jotta saatiin miehitystä työ maailmaan, koska oli kova työvoimapula sotien jälkeen. Tämän rinnalla alettiin kuntouttaa vammaisia täysipainoiseen elämään eli ns. normaaliin elämiseen.

Kuntoutuksen tavoiteasettelu kehittyi voimakkaasti.

Kuntoutuksen nykyvaiheessa eli 2000-luvuilla sosiaalisen kuntoutuksen käsitettä ei ole yritetty enää selventää, vaan se määritellään järjestelmällisesti ja käytännön kautta.

Ennen vammaisiin, heikkoihin ja sairaisiin suhtauduttiin syrjien ja välinpitämättömästi.
Vammaisia saatettiin piilotella esimerkiksi talon ullakolla häpeän ja epänormaalisuuden takia.
Toisen maailmansodan jälkeen vammaisuutta alettiin ymmärtää paremmin ja nykyään vammaisille, sairaille ja heikoille on tarjolla paljon palveluita ja apuja (esimerkiksi terveyspalvelut, vammaisille tarkoitetut koulut, kerhot ja työpaikat).

Ennen vanhaan ihmiset eivät pyytäneet/hakeneet apua yhtä avoimesti kuin nykypäivänä.
Ongelmia ja asioita, joihin olisi tarvittu apua, saatettiin piilotella ja hävetä, mutta nykyään lähes mihin tahansa asiaan on helppo hakea apua. Avuntarve ihmisillä on lisääntynyt palveluiden ja avuntarjoajien lisääntyessä.

Yhteiskunnan rakenteelliset tekijät eli sodat, lama, työvoimapula yms. ovat aiheuttaneet kuntoutustarpeita (esimerkiksi sotaveteraanien ja -invalidien kuntoutus, työikäisten kuntoutus, eri sairausryhmien kuntoutus- ja sopeutumisvalmennus, mielenterveyskuntoutus).

Köyhäinhoidon kausi (1800 -luku)

• Köyhäinhoidossa säilytettiin aiemmin muodostettu elatusvelvollisuus, joka tarkoittaa, että pidettiin huolta aviopuolisosta sekä alaikäisistä lapsista. Myös tuli pitää huolta muista lähimmäisistä (mm. isovanhemmat) omien varojen mukaan.
• Vaivaistalot olivat entisajan vanhainkoteja. Köyhäintalot olivat yleistynyt laitos, jossa olivat mm. vammaiset sekä aviottomat äidit 1800-luvun lopulta lähtien. Näissä kahdessa paikassa oli erittäin tiukka kuri sekä työtä oli tehtävä paljon.
• Huutolaiset olivat lapsia, joita huutokaupattiin perheisiin. Perheissä lapsilla saattoi olla todella rankka kuri (talon omat lapset selvisivät töistä helpommalla).
• Syytinkijärjestelmä: perhehoitoa.
• ruotuhoito: vanhentunut tapa köyhäinhoidosta, joka kiellettiin Suomessa 1916.

Työväenkysymysten kausi (1800- 1900- luvun vaihde)

• Alettiin keskustelemaan työväestön olojen parantamisesta. Tätä asiaa ajoi eteenpäin katolilainen pappi Adolf Kolping.
• Lait: lasten työssä käymisen rajoittamisesta, tapaturmavakuutuslaki jossa työnantajan vastuu korostuu.
• Ensimmäiset ammattijärjestöt eli ammattiliitot syntyivät Isossa- Britaniassa. Työnantajat vastustivat tätä muutosta, jonka vuoksi työntekijöillä oli salaseuramaisia piirteitä. Suomessa ensimmäiset ammattiliitot syntyivät 1850- luvulla, Suomen teollistumisen alkuvaiheessa. Mm. muurarit, puusepät, räätälit, maalarit alkoivat perustamaan omia yhdistyksiä.

Maailmansotien välinen aika (1918- 1939)

• Syntyi vain pieniä uudistuksia
• sosiaalivakuutuslaki sai alkunsa
• Lastensuojelu sai alkunsa
• sosiaalityö sai alkunsa
• 1937 syntyi kansaneläkelaki

Hyvinvointivaltion laajentamisen kausi (sodanpäättymisestä 1990- luvun alkuun) 

• alettiin auttamaan vähäosaisia siten että heille taattaisiin toimentuloa.
• sosiaalivakuutus
• uudet lait ja säädökset
• sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ilmaisiksi
• sotien korvauksiin keskittyminen sekä muiden (mm. orpojen) auttaminen
• naiset astuivat työelään miesten rinnalle, jonka aikaan saamana vaikutukena syntyi mm. pienemmät synnynytys "tilastot" sekä avioeroja alkoi muodostumaan entistä enemmän
• eläkettä alettiin maksamaan
• kauden tavoitteena oli auttaa vähäosaisia, antamalla heille toimeentuloa tukimuodossa
• muodostui erilaisia lisiä: lapsilisät, kotihoidontuki jne.
• lastensuojelulaki saatiin valmiiksi

Lama-ajan sosiaalipolitiikka (1990-luku)

• talouslama, Suomen valtio alkoi köyhtyä sekä velkaantua
• työttömyyttä alkoi muodostumaan, josta johtuen verotulot pienenivät --> sosiaaliset avustukset alkoivat olemaan kysyttyjä, koska sosiaalimenot kasvoivat
• 1990 perhe-eläke uudistus
• 1991 kuntoutuslainsäädäntö uudistui, alettiin maksamaan kuntoutusrahaa sitä tarvitseville 16-64vuotiaille
• Suomi liittyi EU:hun 1995.

 

 2000-luvun sosiaalipolitiikka

 

• Perhe: helpommin syntyy erilaisia esim.sateenkaariperheitä, yksinhuoltaja perheitä
• Seksuaalinen suuntautuminen ei ole kiellettyä (homot, lesbot jne.) 
• Terveyden huolto: yksityiset, kunnalliset, kolmas sektori
• 2004 ammatillinen kuntoutus
• Erilaisia töitä on tarjolla, joista suurin osa on erilaisia palveluhenkisiä: mm. eläinlääkäri, kaupan kassat, sairaanhoitajat, tulli, yrittäjät jne.
• Myös on syntynyt paljon erilaisia ja uusia hoitopaikkoja: vammaisille, vanhuksille, lapsille jne.
• Talous on lähtenyt nousuun, ei lamaa

Kuva: www.paralympia.fi