Kuntoutuksen historia

Sosiaaliturvan kehitysvaiheet

Sosiaaliturva: Valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön (mm. Kela) rakentama kokonaisuus suomalaisten terveyden ja toimeentulon turvaamiseksi.

Sosiaaliturvan kehitysvaiheet:

1. Köyhäinhoidon kausi (1800-luku)
2. Työväenkysymyksen kausi (1800- ja 1900-luvun vaihe)
3. Maailmansotien välinen aika (1918–1939)
4. Hyvinvointivaltion laajentamisen kausi (sodan päättymisestä 1990-luvun alkuun)
5. Lama-ajan sosiaalipolitiikka (1990-luku)
6. 2000-luvun sosiaalipolitiikka

Kuntoutuksen historialliset askeleet

Kuntoutuksen alkuvaiheessa alettiin kuntouttaa sotainvalideja, jotta saatiin miehitystä työ maailmaan, koska oli kova työvoimapula sotien jälkeen. Tämän rinnalla alettiin kuntouttaa vammaisia täysipainoiseen elämään eli ns. normaaliin elämiseen.

Kuntoutuksen tavoiteasettelu kehittyi voimakkaasti.

Kuntoutuksen nykyvaiheessa eli 2000-luvuilla sosiaalisen kuntoutuksen käsitettä ei ole yritetty enää selventää, vaan se määritellään järjestelmällisesti ja käytännön kautta.

Ennen vammaisiin, heikkoihin ja sairaisiin suhtauduttiin syrjien ja välinpitämättömästi.
Vammaisia saatettiin piilotella esimerkiksi talon ullakolla häpeän ja epänormaalisuuden takia.
Toisen maailmansodan jälkeen vammaisuutta alettiin ymmärtää paremmin ja nykyään vammaisille, sairaille ja heikoille on tarjolla paljon palveluita ja apuja (esimerkiksi terveyspalvelut, vammaisille tarkoitetut koulut, kerhot ja työpaikat).

Ennen vanhaan ihmiset eivät pyytäneet/hakeneet apua yhtä avoimesti kuin nykypäivänä.
Ongelmia ja asioita, joihin olisi tarvittu apua, saatettiin piilotella ja hävetä, mutta nykyään lähes mihin tahansa asiaan on helppo hakea apua. Avuntarve ihmisillä on lisääntynyt palveluiden ja avuntarjoajien lisääntyessä.

Yhteiskunnan rakenteelliset tekijät eli sodat, lama, työvoimapula yms. ovat aiheuttaneet kuntoutustarpeita (esimerkiksi sotaveteraanien ja -invalidien kuntoutus, työikäisten kuntoutus, eri sairausryhmien kuntoutus- ja sopeutumisvalmennus, mielenterveyskuntoutus).

Köyhäinhoidon kausi (1800 -luku)

• Köyhäinhoidossa säilytettiin aiemmin muodostettu elatusvelvollisuus, joka tarkoittaa, että pidettiin huolta aviopuolisosta sekä alaikäisistä lapsista. Myös tuli pitää huolta muista lähimmäisistä (mm. isovanhemmat) omien varojen mukaan.
• Vaivaistalot olivat entisajan vanhainkoteja. Köyhäintalot olivat yleistynyt laitos, jossa olivat mm. vammaiset sekä aviottomat äidit 1800-luvun lopulta lähtien. Näissä kahdessa paikassa oli erittäin tiukka kuri sekä työtä oli tehtävä paljon.
• Huutolaiset olivat lapsia, joita huutokaupattiin perheisiin. Perheissä lapsilla saattoi olla todella rankka kuri (talon omat lapset selvisivät töistä helpommalla).
• Syytinkijärjestelmä: perhehoitoa.
• ruotuhoito: vanhentunut tapa köyhäinhoidosta, joka kiellettiin Suomessa 1916.

Työväenkysymysten kausi (1800- 1900- luvun vaihde)

• Alettiin keskustelemaan työväestön olojen parantamisesta. Tätä asiaa ajoi eteenpäin katolilainen pappi Adolf Kolping.
• Lait: lasten työssä käymisen rajoittamisesta, tapaturmavakuutuslaki jossa työnantajan vastuu korostuu.
• Ensimmäiset ammattijärjestöt eli ammattiliitot syntyivät Isossa- Britaniassa. Työnantajat vastustivat tätä muutosta, jonka vuoksi työntekijöillä oli salaseuramaisia piirteitä. Suomessa ensimmäiset ammattiliitot syntyivät 1850- luvulla, Suomen teollistumisen alkuvaiheessa. Mm. muurarit, puusepät, räätälit, maalarit alkoivat perustamaan omia yhdistyksiä.

Maailmansotien välinen aika (1918- 1939)

• Syntyi vain pieniä uudistuksia
• sosiaalivakuutuslaki sai alkunsa
• Lastensuojelu sai alkunsa
• sosiaalityö sai alkunsa
• 1937 syntyi kansaneläkelaki

Hyvinvointivaltion laajentamisen kausi (sodanpäättymisestä 1990- luvun alkuun) 

• alettiin auttamaan vähäosaisia siten että heille taattaisiin toimentuloa.
• sosiaalivakuutus
• uudet lait ja säädökset
• sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ilmaisiksi
• sotien korvauksiin keskittyminen sekä muiden (mm. orpojen) auttaminen
• naiset astuivat työelään miesten rinnalle, jonka aikaan saamana vaikutukena syntyi mm. pienemmät synnynytys "tilastot" sekä avioeroja alkoi muodostumaan entistä enemmän
• eläkettä alettiin maksamaan
• kauden tavoitteena oli auttaa vähäosaisia, antamalla heille toimeentuloa tukimuodossa
• muodostui erilaisia lisiä: lapsilisät, kotihoidontuki jne.
• lastensuojelulaki saatiin valmiiksi

Lama-ajan sosiaalipolitiikka (1990-luku)

• talouslama, Suomen valtio alkoi köyhtyä sekä velkaantua
• työttömyyttä alkoi muodostumaan, josta johtuen verotulot pienenivät --> sosiaaliset avustukset alkoivat olemaan kysyttyjä, koska sosiaalimenot kasvoivat
• 1990 perhe-eläke uudistus
• 1991 kuntoutuslainsäädäntö uudistui, alettiin maksamaan kuntoutusrahaa sitä tarvitseville 16-64vuotiaille
• Suomi liittyi EU:hun 1995.

 

 2000-luvun sosiaalipolitiikka

 

• Perhe: helpommin syntyy erilaisia esim.sateenkaariperheitä, yksinhuoltaja perheitä
• Seksuaalinen suuntautuminen ei ole kiellettyä (homot, lesbot jne.) 
• Terveyden huolto: yksityiset, kunnalliset, kolmas sektori
• 2004 ammatillinen kuntoutus
• Erilaisia töitä on tarjolla, joista suurin osa on erilaisia palveluhenkisiä: mm. eläinlääkäri, kaupan kassat, sairaanhoitajat, tulli, yrittäjät jne.
• Myös on syntynyt paljon erilaisia ja uusia hoitopaikkoja: vammaisille, vanhuksille, lapsille jne.
• Talous on lähtenyt nousuun, ei lamaa

Kuva: www.paralympia.fi