keskiviikko 8. tammikuuta 2014

Mielenterveyshäiriöt


Persoonallisuushäiriö

Persoonallisuushäiriöt ovat kehittyviä tiloja, jotka alkavat lapsuudesta tai nuoruudesta ja jatkuvat aikuisikään.
Ongelmana voi olla tapa havainnoida omia tai toisten tunteita ja ajatuksia, tunneilmaisujen voimakkuus tai häilyvyys ja vuorovaikutuskykyjen vaikeudet.
Persoonallisuushäiriöt jaetaan nykyään kolmeen eri ryhmään:
Ryhmä A. Eristäytyvä, paranoidinen ja psykopiirteinen persoonallisuus:
ominaista käytöksen outous ja poikkeavuus. puolustusmekanismit: projektio ja fantasia, joiden takana läheisyyden pelko.
Ryhmä B. Huomionhakuinen, asosiaalinen, narsistinen ja epävakaa persoonallisuus:
ominaista käytöksen dramaattisuus, ulospäinkääntyneisyys ja impulsiivisuus. puolustusmekanismit: dissosiaatio, acting-out, split, kieltäminen ja arvottomaksi tekeminen eli devaluaatio.
Ryhmä C. Estynyt, riippuva, vaativa ja passiivis-vihamielinen persoonallisuus:
ominaista ahdistuneisuus, pelokkuus ja sisäänpäinkääntyneisyys. puolustusmekanismit: isolaatio, passiivinen aggressio ja hypokondriaasi.

Erilaisia persoonallisuushäiriöirä ovat: epäluuloinen persoonallisuushäiriö (paranoidinen), eristäytyvä persoonallisuushäiriö (skitsoidinen), psykoosipiirteinen persoonallisuushäiriö (skitsotyyppinen), epäsosiaalinen persoonallisushäiriö (antisosiaalinen), epävakaa persoonallisuushäiriö, huomionhakuinen persoonallisuushäiriö, narsistinen persoonallisuushäiriö, estynyt persoonallisuushäiriö, riippuvainen persoonallisuushäiriö ja pakko-oireinen persoonallisuushäiriö.



Hoito

Vaikka häiriöt ovat luonteeltaan jokaiselle persoonallisuudelle ominaisia reaktio- ja käytöstapoja, niiden joustamattomuus voi ajan myötä keventyä.Persoonallisuushäiriöitä voidaan hoitaa tiiviillä psykoterapialla, jossa käytetään esimerkiksi psykoanalyyttistä sekä erilaisia kognitiivis-käyttäytymisterapeuttisia lähestymistapoja. Päämääränä on oppia tunnistamaan ja hallitsemaan uudella tavalla ahdistavia tunnemuistoja.



Epävakaalle personallisuushäiriölle on itsehoidollinen valmennusohjelma, jota voidaan kokeilla jos potilas on kykenevä siihen.
Hoito suunnitellaan jokaiselle henkilökohtaisesti ja sitä muokataan tarvittaessa.

http://www.psycon.fi


Psykoosi

Psykoosi tarkoittaa sitä että todellisuudentaju on vääristynyt. Psykoosiin voi liittyä erilaisia harhoja kuten esim. aistiharhoja.

Psykooseja ovat esim.:
  • skitsofrenia

Skitsofrenian hoito

  • Kuntoutus etenee avohoidossa.
  • Keskeisintä ennakkovaiheessa: muutoksia mielialassa (haluton, neutraali eli ei iloinen eikä surullinen), muutoksia käytöksessä (käyttäytyy oudosti, ihmisten parissa ei viihdy välttämättä enää), ulkonäön muutokset (huono hygienia, oudot vaatteet).
  • Hoidon alussa tehdään hoitosuunnitelma, jota tarkistetaan/ päivitetään säännöllisesti.
  • Keskeisintä akuutissa vaiheessa on turvallinen ja rauhoittava ympäristö sekä oireiden oikea lääkehoito (johon sitoutumista pyritään parantamaan sekä ehkäisemään sairauden uusiutumista).
  • Sairauden etenemisvaiheessa pyritään palauttamaan elämä arjesta selviytymiseen, stressitekijöitä pyritään haihduttamaan ympäriltä.
  • Tarvitaan aktiivisia ja monipuolisia hoitomuotoja kuntoutumisvaiheessa, joita ovat terapiat.
    • Yksilö-, perhe- ja ryhmäterapia (musiikki-, liikunta- ja kuvataideterapia)
  • Keskeistä tasaantumisvaiheessa: kun hoito alkaa tehota niin tilanne rauhoittuu. Jotkut oireet, joita oli akuutissa vaiheessa, voivat ilmetä vielä jonkin aikaa, mutta ne katoavat melko nopeasti. Tasaantumisvaihe voi kestää useita vuosia sekä akuutti vaihe voi uusiutua, mutta uusiutuminen on hyvin vähäistä.

Ahdistuneisuushäiriö

 Kuva: www.suensaari.tornio.fi/luuppi/index.php?option=com_content&view=article&id=354%3Ajaennittaeminen-on-osa-elaemaeae&Itemid=131


















Ahdistuneisuus voi ilmetä paniikkioireina. Paikkoja jossa oireita voi ilmetä on esim. bussit, ahtaat paikat, ihmisjoukoissa jne. Oireita voi olla sydämen tykytystä, huimaus, vapina ja levottomuus.

Hoito

  • Yleisin hoito: masennuslääkkeet, psykoterapiat (yksin ja/tai ryhmässä)
  • Terapia keinoista paras on kognitiivis- behavioraalisella lähestymistavalla. Tällä keinolla pyritään pelko-oireista kärsivä altistamaan tilanteisiin, jotka herättää pelkoa. Näin laimennetaan pelkoreaktioita.
  • Joskus sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja paniikkihäiriöitä lääkitään bentsodiatsepiinien ryhmään kuuluvilla lääkkeillä (esim. Loratseoaami, kauppanimi: Temesta).


Mielialahäiriöt

On psyykkinen sairaus, jolle on ominaista pitempiaikainen muutos potilaan mielialassa.
Tyypillisimpiä esimerkkejä ovat kaksisuuntainen mielialahäiriö ja masennus,
        - masennukseen kuulu vain  depressiojaksoja, kaksisuuntaiseen sekä depresiivisiä ja maanisia vaiheita.

Lääkehoidon ja psykososiaalisen hoidon yhdistelmä


Kaksisuuntainen mielialahäiriö


Akuuttihoidon tavoitteena on eutymia, joka tarkoittaa sitä, että potilas on oireeton tai hänellä on lieviä ja ohimeneviä oireita. Pitkäaikaisella hoidolla pyritään ehköisemään jaksojen uusiutumista -> siinä on tärkeää yhdistää lääkkeeliset että lääkettömät hoidot kokonaisuudeksi -> potilaan tarpeiden mukaan.


Lääkehoito


On tärkeä tietää. mikä sairauden vaihe kullionkin on kyseessä, jotta mielialaa tasaavat lääkkeet voidaan valitasairauden kulloisenkin vaiheen mukaan.

Keskeisin lääkehoito on mielialaa tasaava lääkitys
   -> litium ja tietyt epilepsialääkkeet.
Mielialaa tasaavaa vaikutusta on myös tietyillä psykoosilääkkeillä. Lääkkeiden käyttöön voi liittyä myös haittavaikutuksia.


 Psykososiaalinen hoito


Voi olla yksilö-, ryhmä- tai perhehoitoa. Takoituksena on tukea ptilasta, välittää tietoa, sitouttaa potilas lääkehoitoon, opettaa tunnistamaan sairauden oireita, seurata mielialamuutoksia (mielialapäiväkirja), säännöllistää vuorokausirytmiä sekä helpottaa potilaan ja hänen omaistensa sopeutua sairauteen.

Oireiden loppuessa jatketaan ylläpitohoidolla -> tavoitteena on estää uusia mielialamuutoksia ja varsinaisten jaksojen välisiä lievempiä oireita.

Kun tilanne on vakiintunut hoitoa voidaan jatkaa harkinnan mukaan -> erikoissairaanhoidossa tai työterveys- tai perusterveydenhuollossa. Hoitoon osallistujien välinen yhtteistyö on tärkeää. Hoitoon mukaan tulisi ottaa myös omaiset ja potilaan muu lähipiiri.


Masennus


Eli depressio on mielialahäiriö ryhmään liittyvä psykiatrinen sairaus. Masennus häiritsee sosiaalista kanssakäymistä ja alentaa elämänlaatua.


 Hoito


Lievä masennus paranee usein hoitamatta ajan myötä. Jos masennus on vakava hoito on välttämätöntä, jos se aiheuttaa merkittävää haittaa, tai jos siihen liittyy itsetuhoriski
-> hoitoon on syytä ottaa omaisia tai läheisiä.
Lievässä masennuksessa auttaa keskustelu ystävien tai psykologin kanssa. Vakavaa masennusta hoidetaan psykoterapialla tai reseptilääkkeillä


 Lääkitys


Masennuksen pitkäkestoinen lääkehoito suojaa työkyvyttömyydeltä erään tutkimuksen mukaan. Lievän tai keskivaikean masennuksen hoidossa SSRI-lääkitys ei ole osoittautunut kliinisesti lumelääkettä tehokkaammaaksi. Tämän takia tutkijat ovat pyytäneet suosittamaan, että SSRI-lääkkeitä määrättäisiin vanin vakavaa masennusta sairastaville potilaille, joihin on kokeiltu tuloksetta muita hoitoja.

Amitriptyliini ja niinsanotut kaksikanavalääkkeetovat jonkin verran tehokkaampia kuin SSRI-lääkkeet. Amitriptyliini on yliannostuksena hengenvaarallinen. Psykoottista masennusta hoidetaan usein yhdistämällä masennuslääke ja psykoosilääke.


 Muut hoitomuodot


Vaikean ja psykoottisen masennukson hoitoon toisinaan käytetään sähköhoitoa (ECT). 90-luvulla kehiteltiin aivokuoren sähköistä magneettistimulointia, missä aivoihin johdetaan sähkövirtaa voimakkaan magneettikentän avulla. Magneettistimuloinnin ajaksi potilasta ei tarvitse nukuttaa. Aivokuoren sähköistä magneettistimuliontia on markkinoitu täysin turvallisena hoitomuotona kuten muitakin sähkömuotoja.


 Tukimuodot


-psykoterapia
-vartaistuki
-sairaalahoito
-avohoidon tukipalvelut
-arkitoimintojen ja päivärytmin ylläpito, turvallisuus, virikkeet.


 Masentuneen auttamismenetelmät


-lääkehoito
-terapia/keskusteluapu
-liikunta
-psykoedukaatio (potilasopastus)
- säännöllinen seuranta akuuttivaiheessa sekä puoli vuotta sen jälkeen.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti