Ikääntyvä kuntoutuja

Yhteenveto ikääntyvän kuntoutujan sosiaalisesta kuntoutuksesta

• Osallistuminen erilaisiin viriketoimintoihin:
• ulkoilu
• kaverikoirat
• virikeohjaaja: laulut ja vanhojen asioiden muisteleminen.
• kuntosali: muiden kanssa jutteleminen.

• Keskustelu muiden ihmisten kanssa.
• Arkirutiineissa yhdessä oleminen.
• Kuntoutumista voi olla asuminen hoitokodissa, joka ei ole laitosmainen, tällöin pääsee hyvin toimimaan myös sosiaalisesti.

www.poritieto.com

• Asuminen paikassa, jossa on muitakin ihmisiä joilla on samanlainen elämäntyyli. Tämä edesauttaa keskustelujen syntymistä (tykkää samoista asioista).
• Ei masennu, koska pääsee ulkoilemaan kauniseen ympäristöön muiden asukkaiden kanssa.
• Tarinallisuus on yksi lähestymistapa.
• Saa itse sisustaa oman huoneensa mieleisekseen

http://www.pietarinpirtti.fi/

Tarinallisuus

Tarinallisuus tarkoittaa lähestymistapaa asiakkaaseen. Tarinallisuudessa pyritään saamaan kontakti asiakkaaseen ja hänen elämäänsä.  Asiakas kertoo omasta elämästään ja kertoo sen ikään kuin tarina muodossa, koska kuntouttaja ei tiedä hänestä juuri ollenkaan. Tarinallisuudessa pyritään saamaan asiakkaalle ja kuntouttajalle yhteinen näkemys asiakkaan eli kuntoutujan elämästä ja mitä hän on kokenut, että joutu olla kuntoutuksessa. Tarinallisuudessa voi muuttaa tapahtumia sanoiksi kuviksi ja ääniksi. Tarinallisuudessa voi hyödyntää musiikkia ja kuvataidetta. 

Päihderiippuvaisuus

Ottaisimme asiakkaan kanssa puheeksi päihderiippuvuuden, joka on tullut ilmi kotikäynnistä asiakkaan luona kodin yleisilmeestä.

Näin synnytämme keskustelun päihteiden käytöstä:

• "sinulla on hiukan koholla verensokerit, tiedätkö mistä tämä voisi johtua".
• Selitämme miten alkoholi vaikuttaa diabeteksen kanssa.
• Voisimme ehdottaa yhteistä siivoustuokiota keräten tyhjät viinapullot kasaan, ja samalla keskustella ystävällisesti asiasta.





http://www.edu.fi/turvallisuus_ja_liikenne/turvanetti/yksilon_ja_yhteiskunnan_turvallisuus/valitse_oikein/paihteet

Tehtävät:
 1. Miten tunnistat riippuvuudun? Onko sinulla tai tuttavallasi riippuvuutta? Mistä tiedät, että kyseessä on riippuvuus?
2. Millaisia seurauksia runsas päihteidenkäyttö voi aiheuttaa nuorelle, aikuiselle ja ikääntyneelle? Kerro päihteiden haitoista.

Vastaukset:

1. Tunnistamme hänet siitä, että hänellä on voimakas pakon omainen tarve saada esim. alkoholia (jos on alkoholiriippuvuus) sekä siitä on muodostunut/muodostumassa elämän tärkein asia.
On, tupakkariippuvuus. Tämän voi huomata siitä, että hänen on pakko päästä tupakalle usein, jopa yöllä.

2. Kaikille heille voi muodostua riippuvaisuutta sekä eristäytyneisyyttä. Taustalla voi olla tekemisen puutetta. 

• Nuorilla voi tulla myrkytystiloja, koulun käynti voi kärsiä, kaveriporukasta ulos jääminen/ "huonompaan" seuraan hakeutuminen, 
• Kun nuoresta tulee aikuinen, voi hän kärsiä huonosta itsetunnosta, voi tulla vaikeuksia uusien ihmissuhteiden solmimiseen ja samalla vanhat ihmissuhteet voivat kärsiä. 
• Aikuisella: terveydellisiä, sosiaalisia (mm. perhe voi kärsiä, avioero) ja taloudellisia ongelmia (mm.työttömyys).
• Ikääntyneellä: neurologisia muutoksia sekä erilaisten aistien heikentymisiä, kaatuamiset -> murtumat.

Tehtävät:1. Laske omasi tai läheisesi alkoholin viikkoannosmäärät. Ylittyykö suurkulutuksen määrä? Jos ylittyy, mihin suurkuluttajaryhmään kuulut tai hän kuuluu?
2. Vastaasi kävelee palvelukodin käytävällä nuori mies, jonka pupillit ovat nuppineulan kokoiset ja olemus hyvin veltto. Mitä päihdettä arvelet hänen käyttäneen? Annatko hänen mennä tapaamaan isoäitiään vai puututko asiaan jollain tavalla?
3. Olet yövuorossa lähihoitajana palvelukodissa. Yöllä eräästä huoneesta kuuluu kolina. Paikan päällä huomaat, että 82-vuotias nainen on kaatunut kylpyhuoneessa ja tarvitsee sairaalahoitoa päässään olevan vuotavan haavan vuoksi. Nainen tuoksuu voimakkaasti alkoholille.
a) Miten toimit tilanteessa?
b) Miten toimit, kun hän palaa sairaalasta palvelukotiin?
4. Päihteidenkäytön puheeksiottaminen, ohjeet itsellenne.

Vastaukset:

1. Meillä ei ylittynyt alkoholin viikkoannosmäärä.

2. Arvelemme, että hän on joko sekakäyttäjänä tai että hän on nauttinut jotakin/joitakin huumeita, joiden vaikutuksen alaisena on edelleen.
Emme antaisi hänen mennä tapaamaan isoäitiään, koska hän voisi olla yhtäkkiä erittäin aggressiivinen ja pyrkiä saamaan rahaa isoäidiltään. Emme päästäisi häntä edes osastolle sisään (ajatuksena, että osastot ovat lukittuina). Jos hän alkaa käyttäytymään aggressiivisesti, ottaisimme yhteyttä poliisiin, joka tulisi poistamaan häirikön.

3.a) Ensimmäisenä selvittäisimme, kuinka pahalta haava näyttäisi ja sen jälkeen soittaisimme ambulanssin hakemaan rouvan hoitoon.
b) Selvittäisimme minkälainen kunto on ja mitä hoito-ohjeita on tullut sairaalasta meille, joiden mukaan toimisimme. Mikäli on kyseessä dementoitunut vanhus, niin emme ottaisi tapahtunutta esille, ellei hän muistaisi, kun kysyisimme, että "muistatko mitä on käynyt".
Vastaisuuden varalta pitäisimme häntä silmällä, jotta voisimme asiaan puuttua saman tien, kun hän on päihtyneenä.

4.

www.paihdelinkki.fi sivulta löytyy ohjeita mieten voisi vähentää päihteiden käyttöä.  Siellä voi laaia itselleen viikko- ohjelman alkoholin käytön seuraamiseksi ja vähentämiseksi sekä sivulta löytyy juomapäiväkirja ja vähentämisen ja lopettamisen vinkit. Testit osiosta löytyy erilaisia testejä riippuvuudesta (esim. alkoholi testi, huume testi ja tupakka testi)

Kun alkoholin käytöstä on muodostunut ongelma, tulisi se ottaa puheeksi/ tulisi siihen puuttua. Alla on listattuna miten asiaan tulisi puuttua (omaisena, hoitajana):

• Varovasti sekä hienotunteisesti aloittaa keskustelun ( erilaiset ihmiset suhtautuvat eri tavoin siihen, että heidän asioihin puututaan) mm. ei saa lähtä "osoittamaan syyttävällä sormella" henkilöä.
• Tulisi olla kärsivällinen ja rauhallinen eli ei lähde raivoamaan asiasta.
• Hoitajan tulisi osoittaa hyvää luottamusta myös muissa asioissa, joilloin luottamusta olisi jo valmiina, jolloin asiakkaan on helpompi lähtä puhumaan ja keskustelemaan. Keskustelun tulisi olla rakentavaa.
• Keskustelussa tulisi kertoa mm. mitä lääkkeet ja alkoholi yhdessä tekevät, miten alkoholi voi tuhota perhe-elämää, mitä elimistölle käy jne.
• Tarjota ammattiauttajaa (varsinkin omaisena olisi hyvä kertoa erilaisista auttajista, esim.AA-kerho)
•  Ehdottaminen/mukaan lähteminen harrastamaan uutta harrastusta, tällöin on hyvä syy olla juomatta
•  Tarvittaessa kuvien näyttämistä (herättelyä todellisuuteen)

Liikuntatuokio bloggaus

Jo viime vuoden puolella saimme tehtäväksemme järjestää liikuntatuokion muulle luokalle. Me (Essi, Juulia ja Elisa) saimme kohderyhmäksemme 7-8vuotiaat.

Ajatuksia, mitä opimme yleisesti ottaen:

• Opimme suunnittelemaan hyvin tarkasti miten suunnitellaan tuokio, niin että se on helppo toteuttaa, pysyy mielen kiintoisena ja sopivasti haastavana.
• Äänenkäytöstä: selkeyttä, tilaan soveltuvaa (salissa kovempi ääni kuin luokassa).
• Pillin käytön voi ottaa  mukaan tarvittaessa.
• Jos joku tuokion jäsenistä ei pysy mukana/ pysty tekemään kaikkia liikkeitä -> kuinka sovelletaan.
• Ohjaajan sijoittuminen, esim. jos ollaan ringissä, niin ohjaajat eri puolille rinkiä.
• Ohjaajan mukana oleminen -> innostuneisuus
• Uusia leikkejä/ tekniikoita vetämiseen muilta ryhmiltä

Minkälaisia olimme itse ohjaajina (tuokiota pitämässä Essi ja Juulia):

• Kokeneita (enemmän tai vähemmän)
• Pidimme tilannetta halussa
• Olimme järjestelmällisiä/ tiesimme koko ajan mitä tehdä
• Olimme itse tekemässä/ pelailemassa mukana
• Näytimme esimerkkiä
• Olimme jo suunnittelu vaiheessa ottaneet huomioon kohderyhmän
• Osasimme soveltaa joitakin liikkeitä helpommiksi/ vaikeammiksi

http://junnut05.wikispaces.com/1+Alkul%C3%A4mmittelyt+ja+pelit

Mielenterveyshäiriöt

Persoonallisuushäiriö

Persoonallisuushäiriöt ovat kehittyviä tiloja, jotka alkavat lapsuudesta tai nuoruudesta ja jatkuvat aikuisikään.
Ongelmana voi olla tapa havainnoida omia tai toisten tunteita ja ajatuksia, tunneilmaisujen voimakkuus tai häilyvyys ja vuorovaikutuskykyjen vaikeudet.
Persoonallisuushäiriöt jaetaan nykyään kolmeen eri ryhmään:
Ryhmä A. Eristäytyvä, paranoidinen ja psykopiirteinen persoonallisuus:
ominaista käytöksen outous ja poikkeavuus. puolustusmekanismit: projektio ja fantasia, joiden takana läheisyyden pelko.
Ryhmä B. Huomionhakuinen, asosiaalinen, narsistinen ja epävakaa persoonallisuus:
ominaista käytöksen dramaattisuus, ulospäinkääntyneisyys ja impulsiivisuus. puolustusmekanismit: dissosiaatio, acting-out, split, kieltäminen ja arvottomaksi tekeminen eli devaluaatio.
Ryhmä C. Estynyt, riippuva, vaativa ja passiivis-vihamielinen persoonallisuus:
ominaista ahdistuneisuus, pelokkuus ja sisäänpäinkääntyneisyys. puolustusmekanismit: isolaatio, passiivinen aggressio ja hypokondriaasi.

Erilaisia persoonallisuushäiriöirä ovat: epäluuloinen persoonallisuushäiriö (paranoidinen), eristäytyvä persoonallisuushäiriö (skitsoidinen), psykoosipiirteinen persoonallisuushäiriö (skitsotyyppinen), epäsosiaalinen persoonallisushäiriö (antisosiaalinen), epävakaa persoonallisuushäiriö, huomionhakuinen persoonallisuushäiriö, narsistinen persoonallisuushäiriö, estynyt persoonallisuushäiriö, riippuvainen persoonallisuushäiriö ja pakko-oireinen persoonallisuushäiriö.

Hoito

Vaikka häiriöt ovat luonteeltaan jokaiselle persoonallisuudelle ominaisia reaktio- ja käytöstapoja, niiden joustamattomuus voi ajan myötä keventyä.Persoonallisuushäiriöitä voidaan hoitaa tiiviillä psykoterapialla, jossa käytetään esimerkiksi psykoanalyyttistä sekä erilaisia kognitiivis-käyttäytymisterapeuttisia lähestymistapoja. Päämääränä on oppia tunnistamaan ja hallitsemaan uudella tavalla ahdistavia tunnemuistoja.

Epävakaalle personallisuushäiriölle on itsehoidollinen valmennusohjelma, jota voidaan kokeilla jos potilas on kykenevä siihen.
Hoito suunnitellaan jokaiselle henkilökohtaisesti ja sitä muokataan tarvittaessa.

http://www.psycon.fi

Psykoosi

Psykoosi tarkoittaa sitä että todellisuudentaju on vääristynyt. Psykoosiin voi liittyä erilaisia harhoja kuten esim. aistiharhoja.

Psykooseja ovat esim.:

• skitsofrenia

Skitsofrenian hoito

• Kuntoutus etenee avohoidossa.
• Keskeisintä ennakkovaiheessa: muutoksia mielialassa (haluton, neutraali eli ei iloinen eikä surullinen), muutoksia käytöksessä (käyttäytyy oudosti, ihmisten parissa ei viihdy välttämättä enää), ulkonäön muutokset (huono hygienia, oudot vaatteet).
• Hoidon alussa tehdään hoitosuunnitelma, jota tarkistetaan/ päivitetään säännöllisesti.
• Keskeisintä akuutissa vaiheessa on turvallinen ja rauhoittava ympäristö sekä oireiden oikea lääkehoito (johon sitoutumista pyritään parantamaan sekä ehkäisemään sairauden uusiutumista).
• Sairauden etenemisvaiheessa pyritään palauttamaan elämä arjesta selviytymiseen, stressitekijöitä pyritään haihduttamaan ympäriltä.
• Tarvitaan aktiivisia ja monipuolisia hoitomuotoja kuntoutumisvaiheessa, joita ovat terapiat.
• Yksilö-, perhe- ja ryhmäterapia (musiikki-, liikunta- ja kuvataideterapia)
• Keskeistä tasaantumisvaiheessa: kun hoito alkaa tehota niin tilanne rauhoittuu. Jotkut oireet, joita oli akuutissa vaiheessa, voivat ilmetä vielä jonkin aikaa, mutta ne katoavat melko nopeasti. Tasaantumisvaihe voi kestää useita vuosia sekä akuutti vaihe voi uusiutua, mutta uusiutuminen on hyvin vähäistä.

Ahdistuneisuushäiriö

 Kuva: www.suensaari.tornio.fi/luuppi/index.php?option=com_content&view=article&id=354%3Ajaennittaeminen-on-osa-elaemaeae&Itemid=131

Ahdistuneisuus voi ilmetä paniikkioireina. Paikkoja jossa oireita voi ilmetä on esim. bussit, ahtaat paikat, ihmisjoukoissa jne. Oireita voi olla sydämen tykytystä, huimaus, vapina ja levottomuus.

Hoito

• Yleisin hoito: masennuslääkkeet, psykoterapiat (yksin ja/tai ryhmässä)
• Terapia keinoista paras on kognitiivis- behavioraalisella lähestymistavalla. Tällä keinolla pyritään pelko-oireista kärsivä altistamaan tilanteisiin, jotka herättää pelkoa. Näin laimennetaan pelkoreaktioita.
• Joskus sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja paniikkihäiriöitä lääkitään bentsodiatsepiinien ryhmään kuuluvilla lääkkeillä (esim. Loratseoaami, kauppanimi: Temesta).

Mielialahäiriöt

On psyykkinen sairaus, jolle on ominaista pitempiaikainen muutos potilaan mielialassa.
Tyypillisimpiä esimerkkejä ovat kaksisuuntainen mielialahäiriö ja masennus,
        - masennukseen kuulu vain  depressiojaksoja, kaksisuuntaiseen sekä depresiivisiä ja maanisia vaiheita.

Lääkehoidon ja psykososiaalisen hoidon yhdistelmä

Kaksisuuntainen mielialahäiriö

Akuuttihoidon tavoitteena on eutymia, joka tarkoittaa sitä, että potilas on oireeton tai hänellä on lieviä ja ohimeneviä oireita. Pitkäaikaisella hoidolla pyritään ehköisemään jaksojen uusiutumista -> siinä on tärkeää yhdistää lääkkeeliset että lääkettömät hoidot kokonaisuudeksi -> potilaan tarpeiden mukaan.

Lääkehoito

On tärkeä tietää. mikä sairauden vaihe kullionkin on kyseessä, jotta mielialaa tasaavat lääkkeet voidaan valitasairauden kulloisenkin vaiheen mukaan.

Keskeisin lääkehoito on mielialaa tasaava lääkitys
   -> litium ja tietyt epilepsialääkkeet.
Mielialaa tasaavaa vaikutusta on myös tietyillä psykoosilääkkeillä. Lääkkeiden käyttöön voi liittyä myös haittavaikutuksia.

 Psykososiaalinen hoito

Voi olla yksilö-, ryhmä- tai perhehoitoa. Takoituksena on tukea ptilasta, välittää tietoa, sitouttaa potilas lääkehoitoon, opettaa tunnistamaan sairauden oireita, seurata mielialamuutoksia (mielialapäiväkirja), säännöllistää vuorokausirytmiä sekä helpottaa potilaan ja hänen omaistensa sopeutua sairauteen.

Oireiden loppuessa jatketaan ylläpitohoidolla -> tavoitteena on estää uusia mielialamuutoksia ja varsinaisten jaksojen välisiä lievempiä oireita.

Kun tilanne on vakiintunut hoitoa voidaan jatkaa harkinnan mukaan -> erikoissairaanhoidossa tai työterveys- tai perusterveydenhuollossa. Hoitoon osallistujien välinen yhtteistyö on tärkeää. Hoitoon mukaan tulisi ottaa myös omaiset ja potilaan muu lähipiiri.

Masennus

Eli depressio on mielialahäiriö ryhmään liittyvä psykiatrinen sairaus. Masennus häiritsee sosiaalista kanssakäymistä ja alentaa elämänlaatua.

 Hoito

Lievä masennus paranee usein hoitamatta ajan myötä. Jos masennus on vakava hoito on välttämätöntä, jos se aiheuttaa merkittävää haittaa, tai jos siihen liittyy itsetuhoriski
-> hoitoon on syytä ottaa omaisia tai läheisiä.
Lievässä masennuksessa auttaa keskustelu ystävien tai psykologin kanssa. Vakavaa masennusta hoidetaan psykoterapialla tai reseptilääkkeillä

 Lääkitys

Masennuksen pitkäkestoinen lääkehoito suojaa työkyvyttömyydeltä erään tutkimuksen mukaan. Lievän tai keskivaikean masennuksen hoidossa SSRI-lääkitys ei ole osoittautunut kliinisesti lumelääkettä tehokkaammaaksi. Tämän takia tutkijat ovat pyytäneet suosittamaan, että SSRI-lääkkeitä määrättäisiin vanin vakavaa masennusta sairastaville potilaille, joihin on kokeiltu tuloksetta muita hoitoja.

Amitriptyliini ja niinsanotut kaksikanavalääkkeetovat jonkin verran tehokkaampia kuin SSRI-lääkkeet. Amitriptyliini on yliannostuksena hengenvaarallinen. Psykoottista masennusta hoidetaan usein yhdistämällä masennuslääke ja psykoosilääke.

 Muut hoitomuodot

Vaikean ja psykoottisen masennukson hoitoon toisinaan käytetään sähköhoitoa (ECT). 90-luvulla kehiteltiin aivokuoren sähköistä magneettistimulointia, missä aivoihin johdetaan sähkövirtaa voimakkaan magneettikentän avulla. Magneettistimuloinnin ajaksi potilasta ei tarvitse nukuttaa. Aivokuoren sähköistä magneettistimuliontia on markkinoitu täysin turvallisena hoitomuotona kuten muitakin sähkömuotoja.

 Tukimuodot

-psykoterapia
-vartaistuki
-sairaalahoito
-avohoidon tukipalvelut
-arkitoimintojen ja päivärytmin ylläpito, turvallisuus, virikkeet.

 Masentuneen auttamismenetelmät

-lääkehoito
-terapia/keskusteluapu
-liikunta
-psykoedukaatio (potilasopastus)
- säännöllinen seuranta akuuttivaiheessa sekä puoli vuotta sen jälkeen.

2.-3.1 etätehtävä

Saimme tehtäväksi käydä lukemassa toistemme blogeja ja kommentoimassa niitä. Aluksi oli vaikeaa keksiä kysymyksiä mutta lopuksi se oli helpompaa. Tekstin parantamis / muuttamis ehdotuksia olu helpompi keksiä kuin kysymyksiä.

Blogi jota luin ja kommentoin oli selkeästi kirjoitettu. Siinä oli samar asiat kuin omassa blogissa, mutta eri tavoin kirjoitettu. Samalla kun luin toisten blogia aloin miettimään onko blogissamme selkeä ja kiinnostava teksti.

Etätehtävän antamia ajatuksia

Etätehtäväksi siis saimme lukea ja kommentoida toistemme blogeja, kuten Juulia jo omassa merkinnässään kertoi.
Oli kauhean vaikea keksiä kysymyksiä ja parannusehdotuksia toisten tekemään blogiin. Varsinkin kun pelkona on aina, että toinen voisi ottaa palautteen huonommin kuin oli tarkoitettua.
Oli kuitenkin ihana huomata, kuinka saman asian voi sanoa monin eritavoin. Myös kuvien käyttö ilahdutti sekä fontti + värit oli hyvin valitut.
Tämän tehtävän kautta on paljon helpompi täydennellä omaa blogia, koska on saanut hyvää palautetta sekä uusia näkökulmia toisten blogeista.

Mietteitä toisten blogeista

Saatiin koulussa etätehtäväksi kommentoida toistemme blogeja. Oli jännää huomata kuinka samanlaisia asiota kaikki ovat kirjoittaneet. Mieleeni ei tullut montaa kysymystä eikä parannus keinoja blogiin johon minä kommentoin. Sain kummiskiin keksittyä kysymykset ja parannus keinot. Luin montaa eri blogia, mutta kommentoin vain yhtä. Blogia jota kommentoin oli selkeästi kirjoitettu ja kuviakin sieltä löytyi. Mielestäni on kivempaa lukea tekstejä jossa on välillä kuvia eikä pelkkää tekstiä. Oli mielenkiintoinen ja vaikea tehtävä, mutta siintä on nyt selvitty!