CP-vamma

CP-vamma eli
cerebral palsy on synnynnäinen tai varhaislapsuudessa saatu aivovaurio. Se on pysyvä ja vaikeuttaa vartalon liikkeiden hallintaa ja lihaskoordinaatioita.
Vamma aiheutuu vauriosta yhdellä tai useammalla aivoalueella. Vaurio voi tapahtua raskauden tai synnytyksen aikana, tai varhaislapsuudessa, ennen kolmatta ikävuotta.

CP-vamma ei etene, eikä periydy, mutta se on elinikäinen eikä parannu.
CP-vamma on liikuntavamma eikä vaikuta älylliseen kehitykseen. Noin puolet cp-vammaisista on kehittynyt henkisesti normaalitasolle.
80%  cp-vammaa sairastavista on kuitenkin puhevammaisia.
Joillakin vamma ilmenee vaikeana monivammaisuutena, mutta toisilla vain pieninä toimintahäiriöinä.

CP-vamman tyypin ovat spastinen, atetoottinen, ataktinen ja sekamuodot.

Spastinen= yleisin cp-vammatyyppi, esiintyy noin 80%:lla kaikista cp-vammaisista. Se tarkoittaa, että yhden tai useamman lihasryhmän tonus, eli lihasjänteys on pysyvästi kohonnut.
Diplegialla tarkoitetaan alaraajojen spastisuutta, hemiplegialla toisen puolen raajoissa olevaa spastisuutta ja tetraplegialla sekä ylä-, että alaraajojen spastisuutta.

Atetoottinen= esiintyy noin 10%:lla kaikista cp-vammaisista. Aiheuttaa nopeita ja tahattomia liikkeitä käsissä, vartalossa ja päässä. Siihen liittyy usein alentunut lihasjänteys, joten seisominen ja käveleminen ei onnistu.

Ataktinen= on melko harvinainen muoto, esiintyy noin 5-10%:lla cp-vammaisista. Ataktisessa muodossa esiintyy alentunutta lihasjänteyttä ja huonoa liikkeiden hallintaa sekä hienomotorisia vaikeuksia.

Sekamuodot= noin kymmenellä prosentilla cp-vammaisista esiintyy kahta tai jopa kolmea edellä mainituista cp-vamman muodoista. Yleisin on spastisen ja atetoottisen CP-vamman yhdistelmä.

www.terve.fi