viikko- ohjelma (filmi)

Saimme tehtäväksi kirjoittaa viikko- ohjelman filmin pohjalta. Filmissä oli lapsi, joka oli syntynyt ___________, hän ei kehittynyt samalla tavalla kuin sen ikäinen lapsi. Meidän pitää kirjoittaa viikko- ohjelma kyseiselle lapselle, kertoa mitä hän voisi harjoitella seuraavaksi.

http://papunet.net/ sivulta löytyy erilaisia kuvia, viittomakieli kuvia, joita voi käyttää apuna selkokielisissä tilanteissa (esim. Puheen tuottamisessa).

 Viikko-ohjelma, joka on meidän suunnittelema filmin jälkeiselle elämälle:

	Maanantai	Tiistai
8.00	Herääminen, aamupala	Herääminen, aamupala
9.00	Kävelyä telineessä	Uinti
10.00	Kuvia/ sanoja	Sanoja/ kuvia/ lauseet
11.00	Jumppahetki (pallojumppa)	Leikkihetki: muotolaatikko, nuppipalapeli
12.00	Ruokailu, päiväunet	Ruokailu, päiväunet
13.00	13.30 herää	13.30 herää
14.00	Hienomotoriikka: värittäminen	Tasapainoilu harjoitukset
15.00	Välipala	Välipala
16.00	Leikkihetki: muotolaatikko, nuppipalapeli	ulkoilu
17.00	Ruokailu	Ruokailu
18.00	Kevyt jumppa, venyttelyt	Kevyt jumppa, venyttelyt
19.00	kuvien katselua/ iltasatu	kuvien katselua/ iltasatu
20.00	Iltatoimet (iltapala, peseytyminen)	Iltatoimet
21.00	Nukkuu	Nukkuu

Keskiviikko	Torstai
Herääminen, aamupala	Herääminen, aamupala
Kerhopäivä	ulkoilu
Kerhopäivä	Tasapainoilu harjoitukset
Kotiutuminen	Kävely harjoitukset
Ruokailu, päiväunet	Ruokailu, päiväunet
13.30 herää	13.30 herää
Kävely harjoitukset	Jumppa: pallolla
Välipala	Välipala
ulkoilu	kuvia/ sanoja
Ruokailu	Ruokailu
Kevyt jumppa, venyttelyt	Kevyt jumppa, venyttelyt
iltasatu kuunnelma	kuvien katselua/ iltasatu
Iltatoimet	Iltatoimet
Nukkuu	Nukkuu

Perjantai	Lauantai
Herääminen, aamupala	Herääminen, aamupala
Kerhopäivä	Uinti
Kerhopäivä	Kuvia/sanoja
Kotiutuminen	ulkoilu
Ruokailu, päiväunet	Ruokailu, päiväunet
13.30 herää	13.30 herää
Kävely harjoitukset	Leikkihetki: nuppipalapelit
Välipala	Välipala
ulkoilu	kävely harjoitukset
Ruokailu	Ruokailu
Kevyt jumppa, venyttelyt	Kevyt jumppa, venyttelyt
iltasatu kuunnelma	kuvien katselua/ iltasatu
Iltatoimet	Iltatoimet
Nukkuu	Nukkuu

Sunnuntai

Herääminen, aamupala

ulkoilu

Leikkihetki: muotolaatikko, nuppipalapelit

Jumppa: pallolla

Ruokailu, päiväunet

13.30 herää

Kävely harjoitukset

Välipala

Tasapainoilu harjoitukset

Ruokailu

Kevyt jumppa, venyttelyt

iltasatu kuunnelma

Iltatoimet

Nukkuu

Kuntoutumisen tavoitteita:

• Tasapaino harjoitukset
• Kävely harjoitteita
• Tarinoiden lukeminen
• Kuvien katselu
• Sanojen opetteluja
• Laulujen laulamista (myöhemmällä iällä/ kun alkaa syntymään puhetta)
• hienomotoriikka ja karkeamotoriikka
• Leivän voitelua, haarukalla opettelua
• Myöhemmällä iällä: itse osaisi ottaa ruoan kattilasta

Millaista tukea lähihoitajina me voitaisiin eri toimintojen kohdalla kuntoutujalle tarjota:

• Erilaisia jumppia/ venyttelyitä
• Uinnin opettamista
• Apua vanhemmille arjessa pärjäämisen kanssa
• Rohkaista lasta tekemään uusia harjoitteita olemalla mukana, esim. viihdyttämällä samalla laulaen
•  Käyttää kuvaa ja sanaa yhdessä, jotta lapsi näkee miten esim. sana omena kirjoitetaan ja osaa yhdistää kuvan sanaan.
• Hienomotoriikkaa harjoittamalla mm. värittämisellä, palikoilla (muotolaatikko)

• 

  http://www.pikkupiia.fi/tuote/83/32/smart-baby-palikka-mpari
  
  

  Jos lapsi ei opi puhetta, mutta osaa yhdistää kuvia omiin tuntemuksiin, niin kuvilla osoittamista voisi ilmaista mm. nälän tunteen. Lähihoitajana tätä voisi opetta lapselle yhdessä vanhempien kanssa.
• Hankalimpina päivinä lasta voisi palkita onnistumisista pienillä palkkioilla.
• Kannustamista, ei anneta periksi

Kooste mitä olemme tarkoittaneet viiko-ohjelman toiminnoilla:

• ulkoilu: ulkona voi heitellä palloa/ pelailla pelejä, harjoittaa tasapainoa/ kävelyä vaihtuvissa maisemissa
• uinti: kehittää lihasvoimaa/ -jänteyttä
• Kerho: kerhon järjestämät virikkeet/ harjoittelut/ sosiaalisuuden kasvattaminen
• Jumppahetket: pallolla, kuperkeikkoja, venyttelyt lopuksi (kaikkia ruumiinosia)
• Sanat/kuvat/lauseet: ks. ylempääntä

Terveysliikunta (oppimistehtävä 2)

Pohtiminen:

Lähihoitajan rooli liikunnassa sekä liikuntaan ohjaamisessa:

• Kannustaminen
• Ohjaamisella opetetaan uusia liikuntalajeja yms.
• Olemalla esimerkkinä sekä tekemällä mukana
• käyttää selkokieltä
• Osaa soveltaa
• Käyttää varasuunnitelmaa tarvittaessa
• Sunnittelee etukäteen liikunta hetket
• Avustaa tarvittaessa
• On täsmällinen, eli ei myöhästele
• Vastuuntuntoinen
• Valmistelee ennen tuokiota: Tarvittavat välineet on otettu esille, tilan käyttö
• Ilmoittaminen osallistujille liikuntahetkistä etukäteen.

Keinot, joita lähihoitajalla on kuntoutujan motivoimiseen:

• Houkuttelemalla esim. lenkille lähtö kaupan kautta, jolloin hän saa palkkioksi suklaapatukan.
• Ryhmäliikuntaan voi houkutella esim. siten että kuntoutujan hyvä ystävä tulisi mukaan.
• Antaa kuntoutujan itse kertoa, mitä hän haluaisi tehdä sekä hoitajana pyrkisi toteuttamaan niitä mahdollisuuksien mukaan.
• Kertoo viikkoa aikasemmin liikuntahetkestä, jolloin kuntoutuja osaa valmistautua henkisesti.
• Hoitaja motivoi kuntoutujaa kuntoutujan mieli musiikilla.

http://hameennaisvoimistelijat.fi/lasten-liikunta-tampere

Terveysliikunta (oppimistehtävä 1)

Terveysliikunta on:

• Liikunnasta saatavaa hyötyä, jolla on terveyteen perustuvia vaikutuksia.
• Se on kaikkea liikkumista mitä ihminen tekee päivittäin ( esim. kävely kauppaan) sekä se kuuluu kaikille ihmisille.
• Tavoitteena on: edistää terveyttä eikä parantaa fyysistä suoriutumista
• Sen tunnistaa säännöllisyydestä, kohtuukuormittavuudesta sekä jatkuvuudesta.
• Terveysliikunnan määrät tulevat selville liikuntasuosituksista.

Terveyskunto on:

• Kyky selviytyä päivittäisistä askareista
• Samalla se ennalta ehkäisee sairauksien puhkeamista / parantumista joissain määrin (esim. hyvä kuntoisella flunssan saaminen ei ole yhtä "helppoa" kuin huono kuntoisella).
• Sitä on mm. kehonhallinta, kestävyys, lihasten/nivelten/ luiden kunnossa pysymistä.

Fyysisen kunnon osa- alueet:

• Kestävyyskunto
• kestävyyskunto parantaa hengitys- ja  verenkiertoelimistön kuntoa, sitä parannetaan maksimaalisella aerobisella teholla.
• Tuki- ja liikuntaelimistön kunto
• Parannetaan erilaisilla jumpilla, voimisteluilla, kuntosalilla, kuntopiirissä sekä pilasessa.
• Liikehallinta
• Parannetaan/ kehitetään esim. jalkapallolla, tanssi, ratsastus jne.
• Kehonkoostumus
• Tähän liittyy kehon rasvapitoisuus, jota mitataan esim. BMI:llä.
• Vyötärönympärys
• Mitataan 2 cm navan yläpuolelta mittanauhalla vaakasuoraan uloshengityksen aikana paljaalta iholta.
• Lihastasapaino
• kehon lihaksia tulisi käyttää monipuolisesti sekä luonnollisia liikemalleja käyttäen.
• Ryhti
• Hyvän ryhdin näet kuvasta ja siihen tulisi pyrkiä/ siitä tulisi pitää huolta.

http://www.terveysverkko.fi/tietopankki/tyoikaisille/terveryskunto

Liikunnan vaikutukset elimistöön ja terveyteen:

Seuraavassa taulukossa on esiteltynä miten liikunta vaikuttaa elimistöön:

Sydän	Leposyke laskee, lihasmassa kasvaa, hapen käyttö tehostuu, sydämen pumppaama verimäärä minuutissa kasvaa.
Verisuonet	Ääreisvastus laskee, verenpaine laskee, hiussuonisto paranee.
Luurankolihas	Lihasmassa kasvaa, energia-aineenvaihdunta paranee.
Rasvakudos	Rasvakudos pienenee, rasvakudos muuttuu laadullisesti.
Luusto	Kasvuikäisillä luun määrä kasvaa maksimiinsa, estää ikääntymiseen liittyvää luustokatoa.
Keskushermosto	Yleistä vireystilaa ja mielialaa nostava vaikutus
Veren rasva-arvot	HDL-kolesteroli nousee, triglyseridit laskevat, LDL-kolesteroli voi laskea.
Insuliiniherkkyys	Paranee.
Glukoosiarvot	Laskevat.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dia00801

Terveyteen vaikuttavuus näkyy ylhäällä olevasta terveyskunnon alta. Eli liikkuvuus parantaa terveyttä.

• Ylimääräiset rasvaprosentit katoavat eli ehkäisee mm. veritulppia
• Liikalihavuus katoaa/ sitä ei tule
• Kiputilat helpottavat esim. selkäkivut, niskakivut
• Vaikutus näkyy myös vatsantoimminnassa
• Luut/lihakset pysyvät vahvempina
• Ruokahalun positiivinen paraneminen (jos on huonosti syövä nuori, voi hän alkaa syömään terveellisemmin) --> saa vitamiineja/ kivennäisaineita jne.

Työikäisten ja ikääntyneiden fyysisen toimintakyvyn arviointi

Työikäisten ja ikääntyneiden fyysistä toimintakykyä voidaan arvioida erilaisilla testeillä ja mittauksilla.

ADL (Activities of Daily Living) -mittaus: (ikääntyneet)

Mittausta käytetään, kun arvioidaan palvelutarpeita ja hoito- ja palvelusuunnitelman toteuttamisessa.
Testi toteutetaan kysymyksillä, jotka näkyvät seuraavassa kuvassa.

http://www.thl.fi/attachments/rai/Kuvio_Hierarkkinen_ADL_mittari.jpg

IADL (Instrumental Activities of Daily Living) -mittaus: (ikääntyneet)

Kartoitetaan kotihoidon potilaiden toiminnan vajavuutta päivittäisissä askareissa.
Toteutetaan tiedonkeruulla, haastattelulla ja itse täytettävällä kyselylomakkeella jotka pisteytetään ja pisteet määrittävät avun tarpeen.
Osioita ovat mm. kaupassa käynti, siivous, liikkuminen kulkuvälineellä, lääkityksestä huolehtiminen, puhelimen käyttö jne.

Liikkumisen ja siirtymisen testit: (ikääntyneet)

esimerkiksi: TOIMIVA, EMS, Rava, Timed up and Go (TUG)

TOIMIVA: rakentuvat kuudesta osiosta, jotka ovat yhdellä jalalla seisominen, tuolilta ylösnousu viisi kertaa, puristusvoima, 10 metrin kävelynopeuden mittaus, VAS-kipujana sekä PEF-mittaus. Niillä mitataan ikääntyneen kykyjä suoriutua päivittäisistä toiminnoista. 

EMS: Tällä testillä kartoitetaan fyysistä toimintakykyä eli liikkumista raihnaisilta ikääntyneiltä ihmisiltä. Testi koostuu makuulle menosta, istumisesta, seisomisesta sekä lyhyiden matkojen kävelemisestä.

Rava: Mittaa toimintakykyä sekä avuntarvetta pääsääntöisesti päivittäisissä perusaskareissa. Tämän mittarin yhteydessä on suositeltavaa käytettävän myös MMSE -testiä sekä GDS -seulaa, jolloin saadaan selville muistin taso sekä masennustila/mieliala.

Timed up and Go ja TUG: Testillä mitataan/arvioidaan liikkumista ja tasapainoa asteikolla 1-5. Henkilö nousee seisomaan istuma-asennosta ja kävelee 3metrin matkan sekä palaa takaisin lähtöpisteeseen. TUG mittaa testin tekoon kuluneen ajan.

Bergin tasapainotesti: (ikääntyneet)

Arvioidaan tasapainoa lomakkeen avulla, jossa on 12 osiota. Näillä osioilla testataan, kuinka henkilö kykenee muuttamaan asentoaan, kun suoritus vaikeutuu. Käytetty neurologisiasairauksia sairastavien mm. aivohalvausta sairastavien henkilöiden tasapainon arvioinnissa/seulontatutkimuksissa sekä kaatumisia ennustettaessa.

UKK-kävelytesti: (työikäiset tai testiä sovellettaessa ikääntyneet)

Testi on kehitetty hengitys- ja verenkiertoelimistön kunnon arvioimiseen, mutta myöhemmin on huomattu, että testi on myös hyvä tuki- ja liikuntaelimistön kunnon arvioinnissa. Testissä mitataan hapenottokykyä.
Testi suoritetaan kävelemällä kaksi kilometriä (2km) tasaisella vauhdilla, mahdollisimman nopeasti.
Ennen testiä tehtävällä haastattelulla voidaan selvittää asiakkaan aikaisempaa liikunta taustaa ja esimerkiksi hänen perus sairauksia.

Invalidisäätiön lihaskuntotesti: (työikäiset)

Testillä mitataan lihasten kestävyysominaisuuksia ja ne ovat tärkeitä työssä selviämisessä ja ryhdissä.Koostuu kuudesta osa-alueesta, jotka ovat yläraajojen staattinen testi, selän staattinen kestävyys, vatsan toistosuoritus, selän toistosuoritus, yläraajojen dynaaminen nostotesti ja toistokyykistys.Kuvassa esimerkki yhdestä osiosta:

http://www.friktio.fi/lihaskunto.php

Puristusvoimamittaus: (työikäiset)

Käytettiin aluksi vain armeijassa mittaamaan lihasvoiman tasoa. Nykyään puristusvoimaa mitataan muuallakin. Puristusvoiman mittaus tapahtuu siihen kehitetyllä dynamometrillä.
Asiakkaan käsien puristusvoimaa voidaan kuitenkin arvioida myös tavallisella käsienpuristuksella.

Kehonkoostumusmittaukset: (työikäiset)

BMI- painoindeksi: 
BMI-laskuri
Lasketaan pituuden ja painon mukaan.
painoindeksitaulukko: http://www.yths.fi/diabetes/painoindeksi.htm


Rasvaprosenttimittaus: (työikäiset)

Mitataan kehon rasvan määrää pituuden, painon, iän ja sukupuolen perusteella.
rasvaprosenttilaskuri

Haastattelu ja Havainnointi:

• Haastattelulla voidaan arvioida aijempaa fyysistä toimintakykyä asiakkaan kertoman mukaan
• Minkälaisia tuntemuksia testi herättää kehossa/ mielessä.
• Motivoituminen testin tekoon

• Havainnoidessa voidaan arvioida kuinka suoritus on parantunut/ huonontunut aijemmasta kerrasta
• Minkälainen toimintakyvyn lähtökohdat ovat ensimmäistä kertaa testiä tehdessä.
• Motivoituminen testin tekoon

Mitä opimme arvoista?

Tunneilla siis kävimme läpi opettajan monistetta ja monisteen pohjalta piti kirjoittaa että mitä opimme arvoista.

Opimme:

• Mitkä viisi asiaa oli tärkeintä meille.
• Mihin sijoitaa tietyt ja mikä merkitys nillä on meille.
• Opimme näkemään arvot eri näkökulmista.
• Hahmottamaan laajemmin mitä kaikkea arvostaa eniten elämässä.
• Hankalaa oli miettiä mikä olisi arvojärjestyksessä ylimmällä sijalla, koska monnet asiat tuntuivat yhtä arvokkailta. (jos tekisi tehtävän uudestaan, voisi järjestys olla aivan eri)
• Vaikeeta oli ajatella että mitkä viisi asiaa olisi tärkeimpiä kaikkien muiden tärkeiden asioiden keskeltä.
• Tehtävä opetti kuitenkin pohtimaan omaa elämää syvällisemmin ja monipuolisemmin sekä miettimään mitkä arvot merkisevät itsellemme.

Meidän ryhmän tekemä sydän, jossa on meidän arvot.

Muistisairaudet

Erilaisia muistisairauksia ovat mm.

- verisuoniperäinen muistisairaus
- lewyn kappaleentauti
- vaskulaarinen dementia
- alzheimerin tauti
- alkoholidementia
- otsalohkorappeutumasta johtuva muistisairaus

Meidän ryhmä sai aiheekseen käsitellä Lewyn kappaletautia ja Vaskulaarista dementiaa.

Lewyn kappaletauti

Yleisyys ja historia:

 Rappeuttavista aivosairauksista toiseksi yleisin. Yli 75-vuotiaista 5%  ja 20% kaikista muistisairauksista.

Tauti alkaa yleensä siinä vaiheessa, kun ihminen on yli 65-vuotias sekä se on yleisempi miehillä kuin  naisilla.

Varsinaista taudin syytä ei tiedetä, mutta sitä voi esiintyä parkinsonin taudin yhteydessä.

Taustalla olevia syitä/muutoksia:

- aivokuorelle kertyneitä lewyn kappaleita

- muutoksia näkyy välittäjäaineissa (esim. dopamiini)

- haittaa myös tiedonkäsittely- ja käytösoireisiin (esim. näköharhat)

Oireita:

- ensioireena ovat älyllinen toimintakyky heikkenee, tarkkaavuuden ja vireystilan vaihtelut

- toiminnanohjauksen vaikeudet

- avaruudellisen hahmottamisen vaikeudet

- alkuvaiheessa muisti melko hyvä

- parkinsonin taudin kaltaiset oireet

- tautia sairastavat ihmiset ovat herkkiä psykoosilääkkeiden aiheuttaville oireille, joita ovat mm. sekavuus

- liikeiden hidastumista, jäykyyttä ja häiriöitä kävelyssä --> kaatuamiset

- kohtauksia, jotka koskevat tajunnan menettämisiä 

- muistihäiriöt tulevat vasta taudin edetessä

Hoito: 

- ei parantavaa hoitoa

- ei saa käyttää alzheimerin taudin lääkkeitä, koska ei ole myyntilupaa

- fysioterapia

Mitä asioita arjessa tulisi tukea: 

- oireiden ilmetessä henkilö voi olla desorientoitunut (eli hän ei tiedä missä ollaan tai mikä on päivämäärä) ja ei tunnista läheisiään
- keskittymisen ja tarkkaavuuden häiriöiden takia sairastunut henkilö ei kiinnitä huomiota, mihin laittaa tavaroita ja ne voivat olla hukassa
- vieraassa ympäristössä sairastunut ei tiedä oikeaa kulkusuuntaa mihin pitäisi mennä, tämä näkyy eksymisherkkyytenä
- koneiden ja laitteiden käyttö vaikeutuu
- parkinsonin taudin kaltaisten oireiden vuoksi henkilön kävely hidastuu ja vaikeutuu, askel lyhentyy ja madaltuu ja voi muuttua etukumaraksi
- esiintyy kömpelyyttä joka johtuu jähmeydestä ja jäykyydestä
- hienomotoriset taidot huonontuvat (esim. paidan napittaminen ja kengän nauhojen solmiminen)
- kirjoittaminen voi myös vaikeutua.

Vaskulaarinen dementia (verenkiertoperäinen muistisairaus)

Yleisyys ja historia:

15-20% muistisairauksista sairastavista sairastavat tätä sairautta

Verenkierto häiriöiden jälkeen  noin neljäsosa ihmisistä sairastuu kyseiseen dementiaan. Miehillä tämä sairaus on hiukan yleisempää kuin naisilla.

On aivoverenkiertohäiriöiden (esim. aivoinfarkti) aiheuttama muistisairaus, joka on monimuotoinen, jossa esiintyy alzheimerin oireita.

Syyt:

- Tämän dementian taustalla on samat tekijät jotka lisäävät riskiä sydän- ja verisuonisairauksilla (esim. diabetes, ylipaino, kohonnut verenpaine)

Oireet:

- oireet ilmenevät portaittain, jonka vuoksi on ns. parempia päiviä aina silloin tällöin (eli parempina päivinä ulkopuolinen ei välttämättä tiedosta kykyisen henkilön sairastavan tätä tautia)

- toiminnan ohjaus heikentyy muistia selvemmin

- neurologisia oireita kuten kävely 

- taudin aiheuttamat puutokset voivat ilmetä eri aivojen osissa, jonka vuoksi oireet voivat vaihdella

Hoito:

- ei parantavaa hoitoa

- ei saa käyttää alzheimerin taudin lääkkeitä, koska ei ole myyntilupaa

- hoitona käyetetään aivoverenkiertosairauksien uusiutimisen ehkäisyä

- fysioterapia ja puheterapia
- huolehtia kohonneesta verenpaineesta, kolesterolipitoisuudesta ja veren sokerinpitoisuudesta

Arjessa tukeminen:

- 

Vertailu:

Yhteistä:

- Usein enemmän miehillä kuin naisilla

- molemmissa oireina muistamattomuus

- ei ole parantavaa hoitomuotoa, mutta käytetään kuntouttavana hoitona fysioterapiaa

- hoitoon ei saa käyttää alzheimerin taudin lääkkeitä, koska ei ole myyntilupaa 

Eroja:

- suurin osa oireista ja syistä ovat erilaisia 

Ammatillinen kuntoutus

Ammatillinen kuntoutus tarkoittaa sitä, että alle 63- vuotiaille tarjotaan kuntoutusta jolla pyritään säilyttämään työkykyisyys vanhassa työssään tai kuntoutetaan uuteen työhön. Työkyvyttömyyden uhkana voi olla sairaus tai jokin muu syy.

Kuntoutusta toteuttavia organisaatioita mm.

Gladnet on eräänlainen verkosto- organisaatio, jossa tehdään tutkimusta koulutukseen liittyen sekä kartoittaa osatyökykyisten työllisyyttä.

Kuntokeskukset ovat tarkoitettu kuntoiluun kuntosaliympäristössä.

Kuntoutuskuviot (työikäiset)

Aslak: on varhaiskuntoutuksen muoto, jolla ennaltaehkäisevä kuntoutus tarve. Se on työkykyä ylläpitävä ja parantava kuntoutus.

Tyky: on työkykyä ylläpitävä kuntoutus, jolla ennaltaehkäistään riskiä tulla työkyvyttömäksi. Työnantajalla on velvollisuus tarjota/ järjestää tyky -toimintaa. Työnantaja voi esim. antaa liikuntaseteleitä tai järjestää yhteistä liikunnallista toimintaa.

Työterveys: neuvoo kuntoutuksessa ja ottaa huomioon asiakkaan terveyden sekä mahdollisen kuntoutus tarpeen. Työterveys voi suositella erilaisia palveluja, mikäli henkilöllä on jokin este muodostumassa työtä kohtaan. Tarvittaessa työterveys voi antaa sairasloma päiviä, mikäli on tarvetta.

Tykytoimintaa!
http://www.tanssikoulu-unelma.com/tyky.htm

Kuntoutumista edistävä hoitosuunnitelma

Kuntoutumista edistävän suunnitelman rakenne

• Esi- ja taustatiedot
• esim. ikä, sukupuoli, ammatti, perhesuhteet, apuvälineet, elämänkaari, sairaudet
• Toimintakyvyn arviointi
• psyykkinen ja henkinen
• fyysinen
• sosiaalinen
• voimavarat
• kuntoutustarve
• Yhteiskunnan tuki kuntoutujalle
• taloudellinen tuki ja palvelut
• Tavoitteet kuntoutumiselle
• lyhyt aikaväli
• pitkä aikaväli
• Keinot ja menetelmät kuntoutumisessa
• Kuvaus kuntoutumisen toteutuksesta
• Arviointi kuntoutumisesta ja omasta roolista

Mitä opimme?

• Täydentämään kuntoutumista edistävän hoitosuunnitelman rakenteen perusteella.
• Opimme keräämään tärkeimmät tiedot kuntoutujasta sekä opimme tietämään mitä kaikkea kuuluu taustatietoihin. 
• Taustatietoja tehdessä opimme, että apuvälineet on pakko laittaa, jos niitä on/ on ollut, tai jos ei ole ollut.
• Kirjoittamaan oikeat asiat oikeisiin kohtiin.
• Saimme käsityksen mitä tarkoitetaan lyhyellä- ja pitkällä aikavälillä.
• Opimme keräämään asiakkaan erilaisia tietoja, voimavaroja ja kuntoutumistarpeita eri näkökulmista.
• Kertomaan asiakkaasta muille ja ajattelemaan kuoutumisen tarpeita syvällisemmin.