Päihdekuntoutus

Toimintaperiaatteet:

Stoppari-Hamina

Laitosyksikkö, joka toimii lastensuojelulain mukaan.

Kymen A-klinikkatoimi, Turvala

Päihdehuollon avohoito-, laitoshoito- ja asumispalveluyksikkö.

Samoista tiloista löytyy fysioakustinen tuoli ja vyöhyketerapia palvelu.

kuva: www.kymensanomat.fi/Online/2012/08/13/Karhulan+A-klinikalla+poikkeuksellisen+pitk%C3%A4t+jonot/2012313910147/4

Eri toimipisteitä:

Stoppari-Hamina 

Pysäytys ja arviointiosasto

Reutsinkatu 9, 49400 Hamina

puh. 040 742 5091

Kuntoutumisosasto

Reutsinkatu 7, 49400 Hamina

puh. 040742 5092

Kymen A-klinikkatoimi

Turvalantie 2, 48700 Kotka

puh. 040 136 8200

Kunnanvirasto (Pyhtää)

Siltakyläntie 175, 49220 Siltakylä

Neuvonta ja puhelinvaihde: 05 4601 5600


Hinnoittelu:
Laitoshoidon hinnat:
Katkaisu- ja vieroitushoito 412€/hpv
 -huumevieroitushoito suljetussa hoidossa.
Päihdekuntoutus (myös perheille)
 -alkoholi- ja monipäihderiippuvuuden kuntoutus sekä lääkeriippuvuuden hoito 300€/hpv
 -laaja-alainen päihdekuntoutus (2dg potilaat), opioidiriippuvuuden hoidot 412€/hpv
Lääkkeetön yhteisöhoito 248€/hpv
 -terapeuttinen yhteisöhoito, peliriippuvuuden kuntoutus

Hoitoon hakeutuminen:

- Sosiaalisairaalaan voi hakeutua hoitoon miltä paikkakunnalta tahansa
- Hoitoon hakeutuminen edellyttää lähetettä. Hoitoon voivat ohjata A-klinikka, sosiaalitoimisto, terveyskeskus, sairaala, mielenterveystoimisto, työterveyshuolto tai yksitylsääkäri.
- Kotikunta osallistuu yleensä hoitokustannuksiin, joten ennen hoitoon tuloa on selvitettävä maksusitoumuksen saaminen sosiaali- ja terveystoimesta.
- Hoitopaikka varataan sosiaalisairaalasta etuköteen.
- Hoitopaikkatiedusteluihin vastaa hoitokorinaattori. Hoitokordinaattori ja yksikköhoitajat  antavat lisätietoja hoitoon littyvistä asioista.

Millaista hoitoa on tarjolla?

A-klinikkatoimessa hoito sisältää terapiakeskusteluja, joka käynnistetään elämän tilanteen kartoituksella ja hoidon tarpeen arvioinnilla.

Osa työstä sijoittuu neuvonnan ja ohjauksen tasolle. Terapia on hoitotyötä.

Hoidon keskeinen asia on herättää päihderiippuvaisen oma halukkuus muuttaa käyttäytymistä ja/ tai edesauttaa käynnistynyttä muutosprosessia. Paljon käytettyjä hoitomuotoja ovat:

• Perheterapia
• Ryhmäterapia
• Verkostoterapia

Paikkakunnasta ja yksiköstä riippuen A-klinikkapohjaisten yksiköiden palveluihin kuuluvat hoitopalveluiden lisäksi mm. vaikutustoiminta, ehkäisevä työ, työnohjaus-, konsultaatio- ja koulutuspalvelut sekä jälkihoito/seuranta.

Alcoholics Anonymous eli Nimettömät alkoholistit, Anonyymit Alkoholistit.

AA- ryhmä on kansainvälinen yhteisö, jonka jäsenten päämäärä on pysyä raittiina ja auttaa muitakin alkoholisteja saavuttamaan raittius.
Ryhmässä ihmiset jakavat kokemuksiaan, tarinoitaan, voimavarojaan ja kertovat ohgelmastaan, sekä saavat tämän avulla vertaistukea.
Aa:ssa ei ole minkäänlaista velvoitteita eikä se maksa mitään, jäseneksi pääsee vain haluamalla lopettaa juomisen.
Yhteisössä on n.3miljoonaa jäsentä ja se toimii n.160:ssä eri maassa.

AA kokoontuu erikseen ilmoitetuissa paikoissa, yleensä säännöllisin väliajoin noin kahden tunnin palavereihin. Kokoontumispaikat on ilmoitettu Nimettömien Alkoholistien ryhmäluetteloissa tai internetissä osoitteessa www.aa.fi
Palavereihin osallistuvilla on vaitiolovelvollisuus eli he eivät saa kertoa ulkopuolisille keitä palavereihin on osallistunut ja mitä asioita palavereissa on käsitelty.
Avoimiin palavereihin saa osallistua kuka vain, mutta suljettuihin palavereihin vain alkoholistit ja ihmiset jotka epäilevät olevansa alkoholisteja.

Myllyhoito

Myllyhoitoyhdistys on korjaavan ja ehkäisevän päihdetyön järjestö. Tavoitteena on erilaisten riippuvuuksien ehkäiseminen sekä sairastuneiden auttaminen. Tarkoituksena on työotteen edistäminen Suomess, sairastuneiden ja heidän läheistensä auttaminen. Myllyhoidollinen päihdetyö on lähtöisin Yhdisvalloista ja heillä on 12askeleen mukainen malli.

Eettiset periaatteet, jotka takaavat laadukkaan hoidon:

• Läheistyö (tukiverkosto huomioidaan hoidossa)
• Työntekijöillä omakohtaista kokemusta
• Tukeudutaan AA:n toipumisohjelmaan
• Tavoitteet
• Työntekijöiden kouluttaminen, työnohjaus sekä perehdyttäminen

Yhteystiedot:
Toimisto/ Myllykallion kehittämiskeskus
Neulomotie 5
16300 Orimattila
puh. (03) 884 840 (klo.9-15)
s.posti. myka@myllyhoito.fi

Tampereen Myllyhoitoklinikka
Satamakatu 4
33200 Tampere
puh. (03) 212 2125
s.posti. klinikka@myllyhoito.fi

Päijät- Hämeen Myllyhoitoklinikka
Hämeenkatu 9 A 22
15110 Lahti
Puh. 044 353 3490
s.posti. ph.klinikka@myllyhoito.fi

Mielenterveyskuntoutus

1. Mitä on mielenterveyskuntoutus?
2. Missä mielenterveyskuntoutusta tehdään?
3. Ketkä sitä tekee?
4. Miten mielenterveyskuntoutusta tehdään?
   (keinoja, menetelmiä, etenemismalleja jne.)
5. Kotkan- Haminan alueen mielenterveyskuntoutuksen paikat?

1. Mielenterveyskuntoutus on laaja käsite, joka sisältää vaiheita elämän erilaisista kriiseistä vaikeisiin mielenterveydellisiin sairauksiin. Mielenterveyskuntoutuksessa on tarkoitus parantaa selviytymistä, toipumista, elämänhallintaa ja sopivan arjen löytymistä, jossa on helppo elää erilaisten psyykkisten sairauksien sekä oireiden kanssa.

2. Sitä tehdään mm.

• internetissä (esim. www.tukinet.net, www.e-mielenterveys.fi), 
• kriisipuhelin ( 010 195 202), 
• kriisikeskuksissa (Villa Jensen)
• palvelu kodit
• avo hoito (omassa kodissa, yhteiskunta auttaa)
• Työterveys
• Kotkan tarjoamat palvelut:
• Mieku
• Ryhmäkuntoutus
• Akuuttityöryhmä
• Psykiatrian poliklinikka
• Haminassa apua antaa:
• Depressiohoitaja (terveysasema)
• Terveyskeskuspsykologi

3. Kela, kunnat, vakuutuslaitokset ja kouluyksiköt. Palveluntuottajina: kuntoutuslaitokset, yksityiset palveluntarjoajat ja järjestöt. Esimerkiksi mielenterveysseuran kriisipuhelin (010 195 202) ja Mielenterveyden keskusliitto ry.

4. Mielenterveyskuntoutuksessa on monia erilaisia palveluja. Kuntoutusta järjestetään yksilökuntoutuksena ja ryhmäkuntoutuksena. Kuntoutuja voi hyödyntää esim. yleisiä kuntoutuspalveluja, kuten kuntoutustutkimuksia, työkokeiluja, työkykyä ylläpitävää valmennusta tai muita ammatillisia kuntoutuksen muotoja.
Kuntoutumista voivat edistää esimerkiksi klubitalotoiminta, asumispalvelut ja psykoedukatiiviset palvelut.
Sosiaalisen kuntoutuksen erilaiset muodot, kuten vertaistuki, tukihenkilötoiminta ja työtoiminta voivat myös olla hyvä kuntoutusvaihtoehto. Myös psykiatrinen hoito saattaa joskus olla tarpeen.
Vaiheita ovat hoito, kuntoutus ja kuntoutuminen. Hoidon tavoitteena on vähentää ja lievittää oireita ja ahdistuneisuutta. Kuntoutuksessa selvitetään miten sairaus on vaikuttanut toimintakykyyn ja mietitään miten sitä voidaan parantaa. Kuntoutuminen on sitä mitä kuntoutuja tekee itse. Kuntoutuminen on muutosta tunteissa, asenteissa ja ajatuksissa.
Mielenterveyskuntoutuksessa edetään vaiheittain, kuntoutujalle sopivalla tahdilla.
Kuntoutuksen etenemistahti on jokaisella yksilöllinen.

5. Paikkoja on a-klinikka järjestö (Kotka- Turvala), depressiohoitaja Haminassa terveysasemalla, työssäkäyvällä ensisijaisesti työterveyshoitajat, Kotkan ja Haminan terveysasemat, Kotkan ja Haminan mielenterveystoimistot, lasten- ja nuorten psykiatriset poliklinikat


http://lifeimagefun.blogspot.fi/2013/03/funny-smiley-faces-smiley-faces-images.html

CP-vamma

CP-vamma eli
cerebral palsy on synnynnäinen tai varhaislapsuudessa saatu aivovaurio. Se on pysyvä ja vaikeuttaa vartalon liikkeiden hallintaa ja lihaskoordinaatioita.
Vamma aiheutuu vauriosta yhdellä tai useammalla aivoalueella. Vaurio voi tapahtua raskauden tai synnytyksen aikana, tai varhaislapsuudessa, ennen kolmatta ikävuotta.

CP-vamma ei etene, eikä periydy, mutta se on elinikäinen eikä parannu.
CP-vamma on liikuntavamma eikä vaikuta älylliseen kehitykseen. Noin puolet cp-vammaisista on kehittynyt henkisesti normaalitasolle.
80%  cp-vammaa sairastavista on kuitenkin puhevammaisia.
Joillakin vamma ilmenee vaikeana monivammaisuutena, mutta toisilla vain pieninä toimintahäiriöinä.

CP-vamman tyypin ovat spastinen, atetoottinen, ataktinen ja sekamuodot.

Spastinen= yleisin cp-vammatyyppi, esiintyy noin 80%:lla kaikista cp-vammaisista. Se tarkoittaa, että yhden tai useamman lihasryhmän tonus, eli lihasjänteys on pysyvästi kohonnut.
Diplegialla tarkoitetaan alaraajojen spastisuutta, hemiplegialla toisen puolen raajoissa olevaa spastisuutta ja tetraplegialla sekä ylä-, että alaraajojen spastisuutta.

Atetoottinen= esiintyy noin 10%:lla kaikista cp-vammaisista. Aiheuttaa nopeita ja tahattomia liikkeitä käsissä, vartalossa ja päässä. Siihen liittyy usein alentunut lihasjänteys, joten seisominen ja käveleminen ei onnistu.

Ataktinen= on melko harvinainen muoto, esiintyy noin 5-10%:lla cp-vammaisista. Ataktisessa muodossa esiintyy alentunutta lihasjänteyttä ja huonoa liikkeiden hallintaa sekä hienomotorisia vaikeuksia.

Sekamuodot= noin kymmenellä prosentilla cp-vammaisista esiintyy kahta tai jopa kolmea edellä mainituista cp-vamman muodoista. Yleisin on spastisen ja atetoottisen CP-vamman yhdistelmä.

www.terve.fi
 

Aistivammaisuus ja ohjaaminen

Tässä blogitekstissä perehdymme näkö- ja kuulovammaisuuteen.

Vaikeudet arjessa:

http://fi.wikipedia.org/wiki/N%C3%A4k%C3%B6vamma

Näkövammainen

-  liikkuminen hankaloituu varsinkin uusissa paikoissa ja ulkona

- lukeminen ilman pistekirjoitusta 

- ajokortin saaminen on hankalaa / mahdotonta

- tien ylittäminen voi olla hankalaa 

- kirjoittaminen tietokoneella saattaa olla hankalaa, mikäli ei ole pistekirjoitusta

- erilaisten purkkien avaaminen

Kuulovammainen

- erilaisten hälyytysten kuuleminen vaikeaa/ mahdotonta

- kommunikointi voi olla hankalaa (paitsi jos molemmat osapuolet osaavat viittomakieltä)

- tien ylittäminen voi olla hankalaa, jos ei ole liikennevaloja ja näkyvyys on huonoa

Ohjaaminen ja avustaminen

Näkövammainen

- opaskoira 

- koskettaminen

- toinen ihminen voi auttaa/avustaa kävelemisessä

http://yle.fi/uutiset/tulevaisuuden_opaskoira_voi_saada_alkunsa_pakasteessa/6774527

Kuulovammainen

- opastetaa kuulokojeen käytössä

- opetetaan viittomakieli

Ympäristö ja apuvälineet:

Näkövammainen

- erilaiset rasioiden/ purkkien / pullojen avaajat

- puhuvat kellot 

- sokean rintamerkki (auttaa muita ihmmisä tietämään, että on sokea ihminen kyseessä)

- pistekirjoituksilla varustetut tekstit 

http://www.nkl.fi/fi/etusivu/esteettomyysratkaisut/ymparisto/liikkuminen

- valkoinen keppi + mustat lasit 

- suurennuslasit (mm. helpottavat tv:n katselua, lukemista)

Kuulovammainen

- kuulokoje 

- puhelinvahvistin

http://kuuloliitto.fi/fin/kuulo/kuulokoje/

- tv:ssä tekstitys
- häytys- ja varoitusääniä on varustettu tärinätoiminnoilla

Vastaukset esitettyihin kysymyksiin:
- Opaskoira avustaa mm. siten, että opaskoira "kertoo" milloin saa ylittää tien, varottaa vaaroista, noutaa tavaroita, ohjaa oikeaan paikkaan jne.

- Hoitaja avustaa näkö-/ kuulovammaista: taluttamalla, käyttämällä kehon viestintää apuvälineenä (ilmeet, eleet) (kuulovammaisella), käyttämällä esim. kuvia viestinnän apuna (kuulovammaisella), näkövammaisella selkeää kielellistä ilmaisua ("käänny oikealle").

Kasvatuksellinen kuntotus ja kolmiportainen tuki

Kasvatuksellinen kuntoutus sisältäää tukimuodot, joita ovat  vammaisuuden ja pitkäaikaisen sairaus -> esteet pyritään voittamaan.

Kuntoutuksen perinteisen jaottelu -> lääkinnällinen, kasvatuksellinen, ammatillinen ja sosiaalinen kuntoutus. Kuntoutuksella tarkoitetaan vammaisen, vajaakuntoisen lapsen tai aikuisen kasvusta ja koulusta, joka useinedellyttävät erityisjärjestelyjä.

Kolmiportainen tuki

Kolmiportainen tuki tarkoittaa, että esiopetuksessa lapsella on oikeus saada varhaista ja ennalta ehkäisevää kasvun ja oppimisen sekä perusopetuksessa oppimisen ja koulunkäynnin tukea.

Kuva: www.kangasala.fi/lapset_ja_nuoret/palveluvalikko/esiopetus/kasvun-ja-oppimisen-tuki/kolmiportainen-tuki

Esteettömyys

Esteettömyys on laaja kokonaisuus. Se tarkoittaa mm. kansalaisten sujuvaa osallistumista työntekoon, harrastuksiin, kulttuuriin ja opiskeluun. 

Se merkitsee mm.

- palvelujen saatavuutta

- välineiden käytettävyyttä

- mahdollisuus osallistua itseään koskevien päätöksien tekoon.

Mäki/ mäet ovat hankalia pyörätuolilaiselle. Vaatii voimaa rullata/ avustajan apua.

Mukulakivi hankaloittaa liikkumista pyörätuolilla.

Maretaariumiin pääsee pyörätuolilla/ rattailla. Pyörätuolille tehdyllä liuskalla, joka helpottaa liikkumista.

Kerrostaloihin on pieni koroke, joka hankaloittaa sisälle pääsyä.

Rappuset hankaloittavat liikkumista pyörätuolilla.

Suojatien ylitys vaatii voimia, koska jalkakäytävälle on koroke.

Kirkoa rakentaessa on huomioitu pyörätuolilaiset/ rattaat.

Pasaatissa on invahissi, jotta pyörätuolilla pääsee ohittamaan rappuset.

Kaupungin talolla on otettu huomioon pyörätuolit. Niille on rakennettu oma ovi, joka on Kaupungin talon takana.